Turajärvi (34.071.1.001)

Loikkaa: valikkoon, hakuun








3 670 530 m³
0,00367 km³
3 670 530 000 l

Turajärvi on melko iso järvi Eurajoki (34) -päävesistössä. Se sijaitsee Satakunnan maakunnassa ja kuuluu Varsinais-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Turajärvi
Järvinumero: 34.071.1.001
Vesistöalue: Juvajoen alaosan alue (34.071)
Päävesistö: Eurajoki (34)

Perustiedot

Pinta-ala: 256,86 ha
Syvyys: 3,69 m
Keskisyvyys: 1,43 m
Tilavuus: 3 670 530 m³0,00367 km³
3 670 530 000 l

Rantaviiva: 14,08 km
Korkeustaso: 28,1 m

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

12 elokuu 2019 11:15:00
21 °C
Omat vedet paremmiksi -kampanjan havaintopaikka

12 elokuu 2019 10:30:00
1,00 m (Näkösyvyys)
Omat vedet paremmiksi -kampanjan havaintopaikka

28 heinäkuu 2019 16:15:00
0,74 m (Näkösyvyys)
Omat vedet paremmiksi -kampanjan havaintopaikka

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vesistöennusteet

Tälle järvelle ei ole saatavilla vesistöennusteita

Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Ankerias, Hauki, Jokirapu, Karppi, Muikku ja Suutari

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde

Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Järven yhtenä erikoisuutena voi pitää sen puhtautta niin, että sinilevää ei esiinny koko kesänä, vaikka alueen muut järvet niin tekevät.

Nykytila

Turajärvi on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on määritelty tyydyttäväksi viime luokittelussa. Vedessä on runsaasti fosforia, mutta pitoisuudet ovat laskeneet huippuvuosista. Typpeä on ollut vedessä kesäisin melko runsaasti ja talvisin hyvin runsaasti. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus kasvoi voimakkaasti 1990-luvulla, ja vaihtelu on ollut sen jälkeen suurta.

Veden happipitoisuus on kesäisin hyvä, mutta talvisin esiintyy hapen vajausta pintaveteen asti. Vesi on sameaa, ja humuspitoisuuden vaihtelut ovat suuria. Näkösyvyys on huonontunut pitkällä aikavälillä 1970-luvun tilanteeseen verrattuna ja ollut viime kesämittauksissa vain 0,4-1 m. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut viime kesämittauksissa 7,2-7,3 ja talvella selvästi alempi, joten vesi on ajoittain melko hapanta.


Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 30.9.2013

Päivitetty 23.7.2018

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 25.6.2015

Päivitetty 23.7.2018

Suojelu

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla