Urajärvi (14.123.1.001)

Loikkaa: valikkoon, hakuun








62 856 200 m³
0,0629 km³
62 856 200 000 l

Urajärvi on iso järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Kymenlaakson maakunnassa ja kuuluu Kaakkois-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Urajärvi
Järvinumero: 14.123.1.001
Vesistöalue: Urajärven valuma-alue (14.123)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 1 414,74 ha
Syvyys: 16,12 m
Keskisyvyys: 4,44 m
Tilavuus: 62 856 200 m³0,0629 km³
62 856 200 000 l

Rantaviiva: 29,46 km
Korkeustaso: 65,3 m

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

12 elokuu 2019 11:07:00
Ei roskia
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka

12 elokuu 2019 11:07:00
18 °C
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka

12 elokuu 2019 11:07:00
Hieman levää
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vesistöennusteet

Tälle järvelle ei ole saatavilla vesistöennusteita

Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Hauki, Kuore, Muikku, Suutari, Säyne (kala) ja Täplärapu

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Kuvat

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde


Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Urajärvi sijaitsee Iitin kunnassa, ja kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen. Urajärvi on Kymenlaakson 6. suurin järvi pinta-alan perusteella, Järviwikin tilastojen mukaan, ja lisäksi se on Iitin kolmanneksi suurin järvi. Iitin kokonaispinta-alasta (687,1 km²) sisävesien osuus on 14,2 % (97,28 km²). Urajärven osuus Iitin sisävesien pinta-alasta on noin 14,5 % (14,147 km²). Urajärvellä on 13 saarta, joiden yhteispinta-ala on 24,6 hehtaaria. Rantaviivaa järvellä on noin 30 km. Urajärvi on pintavesityypiltään: pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet (OIVA 2013.)

Selkäalueella on kolme, pienialaista syvännettä ja näiden syvyys on noin 13 metriä. Urajärvellä suurin syvyys on 16 metriä. Järven keskisyvyys on vain 4,4 metriä. Urajärven viipymä on suhteellisen pitkä, reilu 4,5 vuotta.

Urajärvestä vesi laskee luoteisosassa sijaitsevan Kupparinojan kautta Pyhäjärven Pelinginselkään ja siitä Kymijoen kautta Suomenlahteen. Pyhäjärven ja Kymijoen pinnankorkeuksien vaihteluista, virtaussuunta Kupparinojassa saattaa olla välillä myös Urajärven suuntaan. Urajärven valuma-alueeseen kuuluvat Mustalampi, Ikolanlampi, Kalliojärvi, Vähäjärvi sekä Matkuslampi. Myllyojan kautta Mustalampi laskee Urajärveen. Pintavalunnan lisäksi, Urajärveen tulee myös pohjavesiä (Kymijoen vesi ja ympäristö,Iitin Urajärven tutkimus loppuvuodesta 2006).

Nykytila ja suojelu

Urajärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi ja sen kemiallinen tila on hyvä (OIVA 2013). Urajärven tilaa heikentävät maatalouden ja haja-asutuksen hajakuormitus sekä järven sisäinen kuormitus. Kuormittajat aiheuttavat järvessä rehevöitymistä sekä orgaanisen aineen aiheuttamaa hapen kulumista.

Urajärvi on ollut aikoinaan tyypiltään karu, hiekkarantainen järvi. Urajärven valuma-alueen maaperä on vaihtelevaa. Itä- ja eteläosissa pienempien järvien alueen maaperä on lähinnä kalliomaata, hiekkaa sekä hiekkamoreenia. Alavimmilla alueilla maaperä on enimmäkseen eloperäistä. Järven pohjoisosassa esiintyy savialueita, jotka ovat maatalousvaltaisia. Maa-alueen pinta-alasta noin 20 % on otettu maatalouden käyttöön. Maatalouden tuoman hajakuormituksen lisäksi viemäriverkoston ulkopuolella olevat noin reilu 250 loma-asuntoa tuovat oman kuormituksensa vesistöön. Päällysveden ravinnepitoisuudet ovat viime aikoina parantuneet, mutta alusvedessä on havaittu ravinnepitoisuuden nousua sekä syvänteen happitilanteen heikentymistä. Urajärvi on siis rehevöitynyt, joka näkyy sinileväkukintoina sekä matalien lahtien umpeenkasvuna. Erityisesti kesäisin rehevöityminen ilmenee järvessä leväkukintoina, jonka vuoksi vesi on sameaa (Kymijoen vesi ja ympäristö, Iitin Urajärven tutkimus loppuvuodesta 2006).

Urajärvellä on Natura-alue Mukulanlahdella, joka on myös osa Pyhäjärven Natura-aluetta luontoarvojensa sekä lintu- ja luontodirektiivin puolesta.(Valtion ympäristöhallinto 2008). Mukulanlahti on matala, laajoista ruovikoista ja järvikorte- sekä järvikaislakasvustoista koostuva alue. Alueen itäosissa esiintyy myös osmankäämiä sekä rannoilla sara- ja ruoholuhtaa, länsirannoilla isovarpurämettä. Pääosin Urajärvi on karu kasvillisuudeltaan. Yleisimmät vesikasvit Urajärven vesialueiden ja luhta-alueiden välissä ovat vesitatar, ulpukka, ärviät ja piuru. Urajärven valuma-alueilla on myös luontodirektiivin puolesta suojeltu Kukkomäen metsän Natura-alue ja sekä muutamia muita, pienempiä luonnonsuojelualueita.


Urajärvi on valittu Kymijoen järvikunnostushankkeeseen. Hanke on viralliselta nimeltään Kymijoen alueen järvikunnostushanke (2013-2014). Hankkeen tarkoituksena on tarjota apua kunnostuksen suunnittelussa kymmenelle Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella olevalle järvelle. Hankkeen toteuttaja on Kymijoen vesi ja ympäristö ry. (Gråsten 2013, 4.)

Urajärven osalta hanke etenee niin, että ensin järvestä tehdään nykytilatutkimus ja kunnostaminen suunnitellaan. Tämän jälkeen hankitaan kunnostamiseen tarvittava rahoitus, joka haetaan EU:lta. (Gråsten 2013, 5.)

Suunnitteluvaihe kestää kaksi vuotta ja kaikki halukkaat joilla on ideoita tai mielipiteitä kunnostuksen suunnitteluun voivat ottaa yhteyttä hankkeen toteuttajaan: Kymijoen vesi ja ympäristö, projektipäällikkö Minna Ketola. (Gråsten 2013, 5.)

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Runsaimmat Urajärvellä tavatut kalalajit ovat särki ja ahven. Järvellä esiintyy myös näiden lisäksi muun muassa lahnaa, kiiskiä, muikkua, haukea sekä hieman madetta. Mukulanlahdella pesii ruskosuohaukkaa ja kaulushaikaraa. Alueella on myös havaittu kuikkaa.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järvi sijaitsee keskeisellä paikalla Iitin kylän tuntumassa. Järvellä on suuri merkitys mökkiläisille sekä virkistyskäytössä. Alueella on paljon loma-asutusta ja hieman vakituista asutusta. Järven alueella harrastetaan kotitarvekalastusta sekä myös metsästystä.

Urajärvellä on yleinen uimaranta. Uimarannalla on WC, pukuhuone, vierasvenelaituri sekä mahdollisuus mattojen pesuun. Katso uimarannan tiedot Iitin kunnan sivuilta: Uimarannat ja avantouinti. Uimarannan lisäksi Urajärvellä on hotelli ja noin 200 loma-asuntoa (Gråsten 2013, 5).

Urajärven Mukulanlahdella sijaitsee myös lintutorni.

Tarut ja tositarinat

Urajärvi on ollut mahdollisesti entiseltä nimeltään Ittejärvi. Urajärveen ei laske kuin yksi oja, joten Itte viittaa itselliseen (Kouvolan Sanomat, 3.6.2014).

Aiheesta muualla

Lähteet

Gråsten, Samu 2013. Urajärvi kunnostetaan hankeavulla. Kouvolan Sanomat 19.6.2013, 4 – 5.

Iitin kunta 2013. Nähtävyydet, Mukulanlahden lintutorni. WWW-dokumentti. http://www.iitti.fi/matkailu/naehtaevyydet.html?setLang=fi-FI. Ei päivitystietoja. Luettu 24.7.2013.

OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu, luettu 11.6.2013

Valtion ympäristöhallinto 2008. Pyhäjärvi. WWW-dokumentti. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=9515&lan=fi. Päivitetty 27.8.2008. Luettu 20.6.2013.