Valtakunnallinen leväseuranta

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Valtakunnallinen leväseuranta on Suomen ympäristökeskuksen, ELY-keskusten ja kuntien yhdessä toteuttama seuranta, jolla pyritään saamaan yleiskuva sinilevätilanteesta koko maassa. Siihen kuuluu noin 300 havaintopaikkaa sisävesillä ja merialueilla, joilla käydään kerran viikossa kesä-syyskuussa.

Leväseurannan havaintopaikat

pm_algal0_asiantuntija_19x19.png
Ei levää
pm_algal1_asiantuntija_19x19.png
Hieman
pm_algal2_asiantuntija_19x19.png
Runsaasti
pm_algal3_asiantuntija_19x19.png
Erit. runsaasti
pm_algMon1_asiantuntija_19x19.png
Ei tuoretta (< 1 vko) havaintoa
pm_algMon0_asiantuntija_19x19.png
Entinen havaintopaikka

Valtakunnallinen leväseuranta

Sinilevien esiintymistä on seurattu jo vuosikymmenten ajan. Kansalaisten ja viranomaisten toimittamista levänäytteistä on kerätty tietoja Levähaittarekisteriin 1980-luvulta lähtien.

Systemaattinen valtakunnallinen levähaittaseuranta aloitettiin kesällä 1998. Sen avulla pyritään saamaan yleiskuva sinilevätilanteesta koko maassa. Seuranta toteutetaan yhteistyössä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, kunnallisten ympäristöviranomaisten ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa.

Leväseurantaa tehdään sisävesillä ja merialueilla

Leväseurantaan kuuluu yli 300 pysyvää havaintopaikkaa eri puolilla maata sisävesillä ja merialueilla. Havaintopaikat on valittu siten, että ne edustavat rehevyydeltään, kooltaan ja vedenlaadultaan eri tyyppisiä vesistöjä.

Levätilannetta seurataan havaintopaikoilla viikoittain kesäkuusta syyskuuhun. Sinilevän määrä arvioidaan silmämääräisesti asteikolla 0 (ei levää) - 3 (erittäin runsaasti sinilevää). Jos levää on runsaasti, otetaan näyte lajinmääritystä varten.

Sisävesillä havainnoitsijoina toimivat pääasiassa kuntien ympäristö- ja terveysviranomaiset, mutta mukana on myös yksityisiä havainnoitsijoita.

Itämeren levätilanteen kehitystä seuraavat ympäristöviranomaiset ja Suomen ympäristökeskus yhdistäen tietoa tutkimusaluksilta, satelliittikuvista ja Itämerta risteileviltä aluksilta. Levätilannetta seurataan myös perinteisillä havaintoasemilla sekä Rajavartiolaitoksen lentäjien ja koulutettujen havainnoitsijoiden toimesta.