Ylä-Rieveli (14.172.1.001)

Loikkaa: valikkoon, hakuun








337 043 000 m³
0,337 km³
337 043 000 000 l

Ylä-Rieveli on iso järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Etelä-Savon ja Päijät-Hämeen maakunnissa ja kuuluu Etelä-Savon ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Ylä-Rieveli
Järvinumero: 14.172.1.001
Vesistöalue: Ylä-Rievelin - Enonveden alue (14.172)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 3 375,05 ha
Syvyys: 54,41 m
Keskisyvyys: 9,99 m
Tilavuus: 337 043 000 m³0,337 km³
337 043 000 000 l

Rantaviiva: 177,03 km
Korkeustaso: 81,9 m

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

17 maaliskuu 2018 21:00:00
Yhtenäinen jääpeite (33 cm)
Koirakivi

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vesistöennusteet

Tälle järvelle ei ole saatavilla vesistöennusteita

Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Hauki, Jokirapu ja Muikku

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde

Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järvien erityispiirteet

Järvi on kaksiosainen, joiden osia yhdistävät kapeat salmet. Pohjoinen osa on Ylä-Rieveli ja eteläinen osa Enonvesi. Näiden yhteenlaskettu pinta-ala on 3351 ha. Suurin osa Ylä-Rievelistä sijaitsee Pertunmaan kunnassa ja aivan läntisin haarake Mäntyharjun kunnassa. Järven välittömässä läheisyydessä sijaitsee Kuortin taajama. Järvi kuuluu Ylä-Rievelin-Enonveden alueeseen.

Asutus ja kylät

Enonlahti

Kylän maat levittäytyvät Enon pitkälle itäsivulle, mistä nimikin juontunee. Pohjoisessa Pertunmaahan kuuluva Suuriniemi jatkaa Ylä-Rääveliin työntyvänä kiilana. Maapohja on pääosin rapakivigraniittia. Suot vievät noin kolmanneksen pinta-alasta. Enonlahdella on noin 40 asukasta ja saman verran vapaa-ajan asuntoja. Enonlahti sai sodan jälkeen asukkaikseen kolme Raudun pitäjän karjalaisperhettä, joiden vaikutus tuntuu yhä kylän elämässä.

Kousa

Enon ja Ylä-Rievelin välissä kattaa laajan, jykeväkallioisen Kousaniemenkannan. Itään se jatkuu Pertunmaan Särkeniemenä. Kousaniemi roikkuu pitäjässänsä vain eteläkärjestään. Länsirajalla on Heinola, pohjoisessa ja idässä Pertunmaa ja itäkainalossa jälleen Heinola.

Rajojen sisään jää kolme järveä sekä kymmeniä pikku lampia ja soita. Mahtavat kallioharjut ovat enimmäkseen rapakivigraniittia ja gabro-anortosiittia, jonka sinivihreät kiteet tunnetaan kauppanimellä spektroliitti. Kalliomaasto ei ole suosinut maanviljelyä enempää kuin tienrakennustakaan. Kousassa elettiin kauan syrjässä ja etäällä, mikä kehitti omaperäistä itsenäisyyttä. Kylä oli pitkään lohkomaton suurtila, jonka osakastaloja Kousan eri sukuhaarat isännöivät. Vakituisia asukkaita kylässä on noin 30, vapaa-ajan asuntoja hulppeat 130.

Pärnämäki

Kylä voi vanhojen asiakirjojen mukaan hyvinkin olla seudun ensimmäinen asutus. Nimi perustunee pärnä- eli lehmuspuuhun, joka kuoresta kiskotun niinen vuoksi oli arvokas luonnonvara eräaikaan. Kylänraja yltää Enoon laskeviin Vehkajärviin ja -jokiin; Pankajärvi ja Siikanen ovat pohjoisen rajavesiä. Kallioperusta on rapakivigraniittia ja gabro-anortosiittia, soille jää vajaa kolmannes pinta-alasta. Kylän nimikkomäki kohoaa laajoin portain 135 metrin korkeuteen merenpinnasta ja on suurimmaksi osaksi viljelty.

Lähteet: Enonkylät ry 2010, Mäntyharjun luonto ja arvokkaat luontokohteet 2010.