Näkösyvyys

Vesistöjen näkösyvyys kertoo veden kirkkaudesta ja siihen vaikuttavat monet asiat kuten planktonlevien määrä, maaperästä johtuva humus- tai savisameus ja vesistössä tehdyt toimet. Mitä huonompi järven veden laatu on, sen pienempi on näkösyvyys.

Näkösyvyyden on havaittu madaltuneen hyvin monissa pohjoiseurooppalaisissa järvissä huolimatta siitä, että veden laatu on muutoin parantunut, esim. ravinnepitoisuudet ovat pysyneet samana tai pienentyneet. Näkösyvyyden pieneneminen liittyy todennäköisesti valuma-alueen maaperäprosesseihin; hiilen hajotustoiminnan ja –kuormitusmäärien kasvuun. Ilmiötä kutsutaan järvien ruskettumiseksi, ja siitä on meneillään vilkasta tutkimustoimintaa.

Kartalla on korkeintaan 30 päivän ikäisiä havaintoja näkösyvyydestä.

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Uusimmat havainnot

6. huhtikuu 2026 13:00 Saimaa (04.112.1.001) 7 m (Näkösyvyys) Luonteri, Sammalkallio

5. huhtikuu 2026 14:55 Katumajärvi (35.236.1.001) 2,70 m (Näkösyvyys) KaSyn havaintopaikka (Idänpää)

31. maaliskuu 2026 13:10 Jänisjärvi (35.775.1.006) 2,7 m (Näkösyvyys) Keskijärvi

27. maaliskuu 2026 18:00 Siilinjärvi (04.611.1.010) 2,3 m (Näkösyvyys) Kanavatien venesatama

22. maaliskuu 2026 13:00 Kukkia (35.781.1.002) 6 m (Näkösyvyys) Iso Ahosaari, luode

9. maaliskuu 2026 Liesjärvi (35.982.1.001) 1,1 m (Näkösyvyys) Vedenlaadun seuranta (Hiiliniemenselkä)

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!