Näkösyvyys

Näkösyvyys kuvaa veden läpinäkyvyyttää. Pieni näkösyvyys kertoo siitä, että vedessä on paljon humusta, savea, planktonleviää, siitepölyä ja/tai muita hiukkasia. Niiden määrä vaihtelee luonnostaan vesistöstä toiseen sekä muun muassa vuodenajan ja sademäärien mukaan.

Jos pidempiaikaisessa seurannassa näkyy näkösyvyyden heikkenemistä, voi se kertoa muutoksista vesistön tilassa. Veden sameus voi lisääntyä esimerkiksi metsänhakkuiden, suo-ojitusten, ruoppausten tai vesistön rehevöitymisen seurauksena.

Näkösyvyyden on havaittu madaltuneen hyvin monissa pohjoiseurooppalaisissa järvissä huolimatta siitä, että veden laatu on muutoin parantunut. Näkösyvyyden pieneneminen liittyy todennäköisesti valuma-alueen maaperäprosesseihin; hiilen hajotustoiminnan ja kuormitusmäärien kasvuun. Ilmiötä kutsutaan järvien ruskettumiseksi, ja siitä on meneillään vilkasta tutkimustoimintaa.

Miten näkösyvyyttä mitataan?

Näkösyvyyttä mitataan Secchi-levyn eli näkösyvyyslevyn avulla. Se on pyöreä valkoinen levy, joka lasketaan narun varassa veteen. Näkösyvyys on etäisyys vedenpinnasta, jossa levy katoaa näkyvistä.

Kartalla on korkeintaan 30 päivän ikäisiä havaintoja näkösyvyydestä.

Virhe pienoisohjelmassa Ol3CurObsMap: Unable to load template 'wiki:Ol3CurObsMap'