Sääksjärvi (35.152.1.001)

123 516 000 m³ <br />0,124 km³ <br />123 516 000 000 l <br />

82 760 m <br />0,27

Järven tiedot

Keskustelut

Lisää/muokkaa

Järvi

• Nimi: Sääksjärvi
• Järvinumero: 35.152.1.001
• Vesistöalue: Sääksjärven alue (35.152)
• Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
• Ekologinen tila: tyydyttävä

Perustiedot

• Pinta-ala: 3 318,17 ha
• Syvyys: 9,11 m
• Keskisyvyys: 3,72 m
• Tilavuus: 123 516 000 m³0,124 km³ <br />123 516 000 000 l <br />
• Rantaviiva: 82,76 km82 760 m <br />
• Korkeustaso: 49 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Kokemäki
• Maakunta: Satakunnan maakunta
• ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Vesistöennusteet

• Sääksjärvi (vesi.fi)

Järven keskustelusivu

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Valokuvat

Haapasaaret

13. elokuu 2022 16:56

Runsaasti levää

Havaintopaikka 2

24. heinäkuu 2019 12:44

Järven erityispiirteet

Sääksjärvi on Kokemäenjoen vesistön alin huomattava järvi Kokemäellä Satakunnassa. Järven ala on 33,2 km2. Keskisyvyys on 3,7 metriä ja suurin syvyys 9 metriä.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 688 km2, josta vettä 9,0 %. Suurin järveen laskeva vesistö on Piilijoki (530 km2).

Sääksjärvi on pyöreähkö ja pienet saaret sijoittuvat rantojen lähelle. Sääksjärvi onkin yksi Suomen kraatterijärvistä, jonka kosminen impakti synnytti noin 550 miljoonaa vuotta sitten.

Suomessa on 17 Sääksjärveä, tämä on niistä ylivoimaisesti suurin, seuraavana on Vimpelin Sääksjärvi (3,0 km2). Nurmijärven Sääksjärvi (2,6 km2) on todennäköisesti Suomen suurin järvi, jolla ei ole laskujokea.

Vedenkorkeus ja virtaama

Sääksjärven vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1910 alkaen. Havainnot puuttuvat vuoden 1921 loka-, marras- ja joulukuulta. SYKEn vedenkorkeusasteikko sijaitsee Sahanlahdessa (YKJ 6817969, 3257405). Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut NN+ 48,85 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 91 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+ 49,92 m (keväältä 1920), alin NN+ 48,13 m (syyskuulta 1999), joten äärivaihtelu on ollut 179 cm.

Sääksjärvi laskee Puurijärven kautta Kauvatsanjokea pitkin Kokemäenjokeen. Virtaamahavaintoja on Sääksjärven luusuasta vuodesta 1921 lähtien. Keskivirtaama on ollut 6,9 m3/s, keskiylivirtaama 20 m3/s ja keskialivirtaama 1,8 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 37 m3/s (joulukuussa 2006) ja 0,11 m3/s (syyskuussa 1999).

Jäähavainnot

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on vuodesta 1910 alkaen ja havainnot jatkuvat edelleen. Havaintopaikan näköpiiri käsittää järven lounaisosan. Havainnoissa oli katkos jaksoilla 1911–1925 ja 1999–2003. Varhaisin jäätyminen on ollut 28. lokakuuta vuonna 1992, myöhäisin 26. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 5. huhtikuuta 1990 ja 19. toukokuuta 1941.

Jäänpaksuushavaintoja on vuodesta 1912 lähtien, muutamia vuosia puuttuu. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 50 cm, koko jakson ennätyspaksuus 75 cm maaliskuulta 1947.

Nykytila ja suojelu

Sääksjärvi (3318 ha) on pintavesityypiltään matala humusjärvi, ja sen ekologinen tila on tyydyttävä. Veden kokonaisfosforipitoisuus on yli kaksinkertaistunut 1970-luvun alusta nykypäivään, ja etenkin kesäarvot ovat kohonneet 2000-luvulla. Suurimmat fosforipitoisuudet mitattiin v. 2008-2010, mutta pitoisuudet ovat sen jälkeen laskeneet sitä edeltäneelle tasolle. Ravinteisuuden kasvu johtuu hajakuormituksesta, ja voi huippuvuosina selittyä osittain ajankohtaa edeltäneillä yläpuolisen vesistön poikkeuksellisilla tulvilla, jotka ovat huuhtoneet ravinteita vesistöön. Talviset typpipitoisuudet ovat myös kasvaneet. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on reheville tai erittäin reheville vesille ominainen.

Sääksjärven veden happipitoisuus on ollut pintavedessä yleensä hyvä, mutta kesällä ajoittainen hapen ylikyllästys kertoo runsaasta planktonlevätuotannosta. Talvisin alusvedessä esiintyy hapen vajausta.

Veden humuspitoisuus on ollut pitkällä aikavälillä hieman kasvussa. Veden sameus on lisääntynyt voimakkaasti 2000-luvun alusta lähtien, ja näkösyvyys on alkanut pienentyä jo aiemmin. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut 2000-luvulla kesäisin 6,9-7,6 ja talvisin 6,1-6,7. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on pitkällä aikavälillä vähentynyt.

• Sääksjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2011
• 

  Kokonaisfosfori

• 

  Kokonaistyppi

• 

  Klorofylli

• 

  Näkösyvyys

• 

  Happi, pinta

• 

  Happi, pohja

Aiheesta muualla

• Sääksjärven törmäyskraatteri (www.passc.net (Earth Impact Database): englanniksi, lopussa kirjallisuuslähteitä)
• Sääksjärven törmäyskraatteri (www.somerikko.net (Jarmo Moilanen): englanniksi, lopussa kirjallisuuslähteitä)