Vesijärvi (14.241.1.001)
Vesijärvi on suuri järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on tyydyttävä.
Valokuvat
-Valtakunnallinen_sinilev%C3%A4seuranta_(Pirppulan_uimaranta)-ObsIMG-202108101208-61124232826a3.png)
Järven erityispiirteet
Lahden Vesijärvi on melko iso ja moniosainen järvi Päijänteen eteläpuolella ja Lahden kaupungin kupeessa. Järveä rajaa etelässä ensimmäinen Salpausselkä ja pohjoisessa toinen Salpausselkä. Vesijärven vedet valuvat pohjoiseen Vääksynjokea pitkin Päijänteeseen ja lopulta Kymijokea pitkin Suomenlahteen.
Vesijärven pinta-ala on 10 751,4 ha, mikä Suomen järvien pinta-alatilastossa riittää sijalle 43.
Vesijärvi on erityisen suuri, jos sen pinta-alan suhteuttaa valuma-alueen kokoon. Itse järvi peittää noin 21 % sen valuma-alueesta. Isoista järvistämme vain neljällä vastaava osuus on Vesijärveä suurempi. Kaikkein pienin suhteellinen valuma-alue on Puruvedellä, jolla järvi peittää peräti 40 % valuma-alueesta.
Pieni valuma-alue tekee järvestä haavoittuvaisen, varsinkin jos sillä sattuu sijaitsemaan teollisuutta ja tiheää asutusta.
Saaria Vesijärvessä on 125, joista suurimmat ovat Isosaari (120 ha), Vehkosaari (77 ha), Enonsaari (48 ha) ja Varjansaari (38 ha). Saarten kokonaisala on 414 ha, mikä on vajaat 4 % vesialasta.
Nykytila ja suojelu
Vesijärveen on aikoinaan laskettu yhdyskuntalikavesiä ja teollisuuden likavesiä, minkä vuoksi se on rehevöitynyt. Teollisuutta ei ole enää Niemen eikä Vesijärven satamien läheisyydessä ja Kariniemen vedenpuhdistamon perustamisen jälkeen tilanne parani. Kuitenkin Vesijärven tilasta alettiin kantaa huolta ja sen tilan parantamiseksi perustettiin hankkeita. Puhdas Vesijärvi on pysyvä järjestely, jolla järven tilaa pyritään kehittämään.
Alueella on Natura 2000-luonnonsuojelualue Kutajärven alue, FI0306006, joka käsittää Kirkonselän (Kirkonlahden ja Pyhäniemenlahden), Laasonpohjan, Lahdenpohjan, Teräväiset ja Kailanpohjan sekä Vesijärvestä irti kasvaneen rehevöityneen Kutajärven.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
- Vesijärvi (kalasaalis.com)
Asutus ja vesistön käyttötavat
Eniten asutusta Vesijärven rannoilla on sen itäosassa Lahden kaupungin puolella, jonne Niemen alueelle on rakennettu uusia asutusalueita teollisuuden poistuttua alueelta. Tällaisia alueita ovat Ankkurinlahden alue ja Ruoriniemi entisen Rauma-Repolan entisen teollisuusalueen ja mallastehdas Lahden Polttimon (Viking Malt) väliselle alueelle. Toinen asutuskeskittymä on Asikkalan kuntakeskuksessa, Vääksyssä, Vääksyn kanavan lähellä.
Vesijärven vesistöä käytetään pääasiassa virkistyskäyttöön. Entisestä Myllysaaresta on tehty kahdella sillalla liikenteellisesti niemi ja Enonsaari on otettu viime vuosina uudelleen matkailukäyttöön. Vesijärvellä on järjestetty myös F1-Boat racing -pikavenekilpailuja. Lahden satamasta on tehty vapaa-ajanviettopaikka.
Vesijärvellä nimenomaan sen läntisen osan, Enonselän tilaan on kiinnitetty erityistä huolta vuosikymmenten tutkimuksella ja Puhdas Vesijärvi -hankkeella, joka on säätiöity.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Vesijärvi (Wikipedia)
- Vesijärvi (ymparisto.fi)
- Puhdas Vesijärvi
Järven osa-alueet
Enonselkä
Ruorinimessä mittausasema, jolta ei ole mittaustuloksia verkossa. [1]
Lankiluodon kohdalla on Puhdas Vesijärvi -hankkeen mittausasema, joka tuottaa lämpötilatiedot (°C) 10 metrin, 20 metrin ja 30 metrin syvyyksistä, hapen (mg/l) 10 metrin, 20 metrin ja 30 metrin syvyyksistä sekä A-klorofyllin (μg/l) pinnasta. [2]
Myllysaarella on mittausasema, joka tuottaa , joka tuottaa lämpötilatiedot (°C) 5 metrin, 10 metrin ja 13 metrin syvyyksistä, hapen (mg/l) 5 metrin, 10 metrin ja 13 metrin syvyyksistä sekä A-klorofyllin (μg/l) pinnasta. [3]
Enonselkää on tehostetusti hoitokalastettu Vesijärvi II -hankkeessa 2002. (Lähde: Vesijärven Ystävät Ry, [4] )
Enonselällä on Lahden kaupungilla Teivaan satama, Vesijärven (Lahden) satama ja Niemen satama. Kaikki satamat ovat huvivenesatamia. Vesijärven satamista on reittiliikennettä Asikkalaan, Heinolaan ja Jyväskylään saakka kesäisin.
Enonsaari
Enonsaaren itäpuolella on kalastuspaikkoja. Saarelle pääsee Lahden satamasta ja Hollolan satamasta Hollolan leirintäalueen rannasta Mukkulan kartanon kohdalta Rantatietä kesällä reittiliikenteen mukaisesti.
Enonsaarella on havaittu noin 60 lintulajia, mm. palokärki ja pikkusieppo. Enonsaaren keskellä on luonnonsuojelualue ja saarella on 1,8 kilometrin mittainen luontopolku. [5]
Enonsaaren lähellä on Puhdas Vesijärvi -hankkeen mittausasema, joka tuottaa lämpötilatiedot (°C) 10 metrin, 20 metrin ja 32 metrin syvyyksistä, hapen (mg/l) 10 metrin, 20 metrin ja 32 metrin syvyyksistä sekä A-klorofyllin (μg/l) pinnasta. [6]
Lahden satama
Lahden sataman länsipuolelle on rakennettu aallonmurtaja, jolla on erittäin runsaasti naurulokkeja.
1.2.1.3 Mukkula
Enonselkä on Vesijärven itäinen osa ja se päättyy Lahden kaupungin aikaisemmin teollisuusalueina toimineisiin, nyt voimakkaasti asutettuihin alueisiin. Virkistyskalastusta harjoitetaan mm. Mukkulassa, Mukkulan kartanon alueella olevalla Mukkulan leirintäalueella, sen länsipuolella, jossa on ruohikkoista rantaa.
Mukkulassa on valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka.
Kilpiäisten pohja
Kilpiäisten pohja on pieni lahti Kilpiäisissä. Alue on merkittävä vesilintujen pesimä- ja levähdysalue. Alueella on harvinaisia lintuja ja sudenkorentoja. Alue rauhoitettiin luonnonsuojelualueeksi 1980-luvulla. Lintuja alueella ovat mm. naurulokki, kaulushaikara, kyhmyjoutsen ja viiksitimali. Selkärangattomista Kilpiäisten pohjalla ovat noin kaksikymmentä sudenkorentolajia, joista harvinaisimpia ovat täplälampikorento ja lummelampikorento. Alueella on tervaleppiä ja osmankäämejä. Alueen lähelle pääsee esimerkiksi Lahden kauppatorilta linja-autovuorolla numero 32.
Alue on suorittu lintuhavaintopaikka. (Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys)
Kajaanselkä
Komonselkä
Komonselän suuria kaloja ovat ahven 1,85 kg (29.9.2005) ja ankerias 2,55 kg (7.2005)
Laitialanselkä
Paimelanlahti
Paimelanlahdessa on Puhdas Vesijärvi -hankkeen mittausasema, joka tuottaa lämpötilatiedot (°C) 5 metrin, 10 metrin ja 13 metrin syvyyksistä, hapen (mg/l) 5 metrin ja 10 metrin syvyyksistä sekä A-klorofyllin (μg/l) pinnasta. [7]
Kirkonselkä
Kirkonselkää on kutsuttu myös Kirkkolahdeksi. Kuitenkins se jakautuu melko selkeästi kahteen osaan Kotomäen niemen kohdalta, joten näin ollen siihen viitataan erikseen Kirkonlahtena ja Pyhäniemenlahtena. Alue kuuluu Natura 2000-suojelualueen Tiirismaan alue, osa-alueeseen Kutajärven alue. (FI0306006) (Wikipedia: Kirkonselkä [8])
Kirkonselän kasveja ovat karvalehti, välkevita, pitkälehtivita, poimuvita, sarjarimpi ja uhanalaiset jouhivita, hentonäkinruoho, silonäkinparta sekä rauhoitettu notkeanäkinruoho. [9]
Kirkonlahti
Pyhäniemenlahti
Pyhäniemenlahtea Pyhäniemen kartanon kohdalla pidetään hyvänä lintuhavaintokohteena. (Lähde: Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys [10])
ahven ankerias lahna hauki järvitaimen kirjolohi kuha muikku siika särki taimen
3.2 N a t u r a 2 0 0 0 - a l u e e n l i n n u t
Kalatiira, kaulushaikara, kurki, liro, luhtahuitti, mehiläishaukka, mustakurkku-uikku, mustatiira, ruskosuohaukka (luontodirektiivin I liite)
4.1 U i m a r a n n a t j a u i m a p a i k a t
- Kalliola, yleinen uimaranta, Uimapolku 9 , Hollolan kunta
- laituri, pukukopit, ilmoitustaulu, käymälä, pelastusrengas, jäteastiat, rantapenkit ja paikoitusalue
- Kansalaisen karttapaikka
- Kankolan uimaranta, Korpikodinkatu, Jalkaranta, FI-15140 LAHTI, Lahden kaupunki
- pysäköintialue 200 metrin päässä rannalta
- ei uimavalvottu uimaranta
- Kotomäki, yleinen uimaranta, entinen EU-uimaranta, Kotomäentie 93, Kutajärvi, Hollolan kunta
- laituri, pukukopit, ilmoitustaulu, käymälä, pelastusrengas, jäteastiat, rantakeinu, kiipeilyteline, liukumäki, rantapenkit, lapsille syvän veden rajaus poijuin, paikoitusalue
- Kansalaisen karttapaikka
- Kalmarinranta, Asikkalan kunta
- Kilpiäisten uimapaikka, Tuomistontie 64, FI-15240 LAHTI, Lahden kaupunki
- pukukopit, käymälät, joitain pysäköintipaikkoja
- ei uimavalvottu uimapaikka
- Messilä, EU-uimaranta, Satamapolku 13, Messilä, Hollolan kunta
- laituri, pukukopit, ilmoitustaulu, käymälä, pelastusrengas, leikkialue, jäteastiat, grillipaikka/-katos, leirialueen erilaiset leikkitelineet, kotieläimiä, kioski, soutuveneitä ja leirialueen muut palvelut, paikoitusalue
- Kansalaisen karttapaikka
- Mukkulan uimaranta, Mukkulan kartanon ranta, Lahden kaupunki
- Pappilan ranta, yleinen uimaranta, Rantatie 895, Hollolan kirkonkylä, Hollolan kunta
- pukukopit, ilmoitustaulu, käymälä, pelastusrengas, leikkialue, jäteastiat, keinu, kiipeily- ja ratsastustelineet, lapsille syvän veden rajaus poijuin, paikoitusalue
- Kansalaisen karttapaikka
- Pirppulanranta, Asikkalan kunta
- Ruoriniemen uimapaikka, Ruoriniemenkatu, FI-15240 LAHTI, Lahden kaupunki
- pieni saari, jolle johtaa silta, pysäköintipaikoille rannalta noin 100 metrin matka
- pukukopit, penkit
- ei uimavalvottu uimapaikka
4.2 K a l a s t u s
Vesijärvellä laajana järvenä kalastetaan kohtalaisesti myös järjestäytyneissä muodoissaan. Lahden Kalaveikot ry järjestää ongintakilpailuja torstaisin 26.5.-11.8.2011 kello 18-21 Teivaan satamassa ja Pallaksenrannalla. [11] Muita mahdollisia Lahden kaupungin alueeseen liittyviä kalastusseuroja, jotka mahdollisesti käyttävät myös Vesijärveä toiminnassaan ovat Lahden kaupungin kalakerho LKK-89, Lahden Onki Team ry, Lahden Polttimo Ab:n kalakerho ja Lahden Urheilukalastajat.
Vesijärveen on istutettu 2009 ankeriaanpoikasia, joiden arvellaan kasvavan pyydystettävään ikään viiden vuoden kuluessa, vuoteen 2013 mennessä. Ankeriaita on istutettu aikaisempinakin vuosina Vesijärveen. [12]
Kuhia kalastetaan Hollolan sataman eli Messilän rannan eli Messilän leirintäalueen rannan ja Enonsaaren väliseltä alueelta, myös Enonsaaren itärannalta.
5 TARUT JA TOSITARINAT
Vesijärveä on ennen pidetty kalaisana järvenä. Paimelanlahdelta kalastettiin Paimelanlahden lahna 1912, jonka massa oli 11,5 kg. (suomenkielinen Wikipedia, artikkeli Vesijärvi)
6 AIHEESTA MUUALLA
6.1 H ä m e e n e l i n k e i n o -, l i i k e n n e - j a y m p ä r i s t ö k e s k u s
- Hämeen ympäristökeskus [13]
- http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=25412&lan=fi
6.2 H o l l o l a n k u n t a
6.3 E U N I S
- Natura 2000-alue: Kutajärven alue (FI0306006) EUNIS: [14]
6.3 W i k i p e d i a
- Natura 2000-alue: Kutajärven alue (FI0306006) [15]
6.4 P u h d a s V e s i j ä r v i - h a n k e
- Puhdas Vesijärvi http://www.puhdasvesijarvi.fi
6.5 L ä h t e i t ä
6.5.1 Tiedontallennuspaikkoja
- Ympäristöhallinnon kirjaston aineisto hakusanalla "Vesijärvi" - 30 nimekettä vuosilta 1973-2010 [16]
6.5.2 Tutkijoita
Vesijärveä ovat vuosien aikana aina 1970-luvulta tutkineet mm. Kaj Granberg, S. Hellstén, Timo Kairesalo (maaperä), Juha Keto, Jouni Klinga (kasvillisuus), Kirsti Krogerus, Esa Lammi (kasvillisuus), J. Lampolahti, S. Laine, E. Lammi, I. Malin, S. Partanen, Lauri Paasivirta (pohjaeläimistö), Ilkka Sammalkorpi, P. Tallberg, Liisa Tuominen (maaperä), Pekka Tuunainen, K. Vakkilainen, Jari Venetvaara (kasvillisuus), M. Visuri ja P. Vääränen.
6.5.3 Toimittajia, tiedottajia ja kirjoittajia
- Saku Anttila
- Timo Kairesalo
- Mirva Nykänen
- Kirsi Vakkilainen
- Pauliina Salmi [[17]]
| Vesijärvi | ||
|
Kailanpohja | Kirkonselkä | Laasonpohja | Lahdenpohja | Teräväiset |
