Näkösyvyys

Vesistöjen näkösyvyys kertoo veden kirkkaudesta ja siihen vaikuttavat monet asiat kuten planktonlevien määrä, maaperästä johtuva humus- tai savisameus ja vesistössä tehdyt toimet. Mitä huonompi järven veden laatu on, sen pienempi on näkösyvyys.

Näkösyvyyden on havaittu madaltuneen hyvin monissa pohjoiseurooppalaisissa järvissä huolimatta siitä, että veden laatu on muutoin parantunut, esim. ravinnepitoisuudet ovat pysyneet samana tai pienentyneet. Näkösyvyyden pieneneminen liittyy todennäköisesti valuma-alueen maaperäprosesseihin; hiilen hajotustoiminnan ja –kuormitusmäärien kasvuun. Ilmiötä kutsutaan järvien ruskettumiseksi, ja siitä on meneillään vilkasta tutkimustoimintaa.

Kartalla on korkeintaan 30 päivän ikäisiä havaintoja näkösyvyydestä.

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Uusimmat havainnot

17. marraskuu 2025 11:30 Enäjärvi (22.005.1.001) 1,3 m (Näkösyvyys) Valtakunnallinen sinileväseuranta

17. marraskuu 2025 10:43 Puujoen alaosan alue (35.821) 0,5 m (Näkösyvyys) Leppäkosken uimaranta

16. marraskuu 2025 13:40 Suolivesi (14.524.1.011) 0,8 m (Näkösyvyys) Mansikkalahti

14. marraskuu 2025 16:28 Katumajärvi (35.236.1.001) 2,6 m (Näkösyvyys) KaSyn havaintopaikka (Idänpää)

14. marraskuu 2025 12:55 Vihajärvi (35.781.1.001) 3,8 m (Näkösyvyys) Mittauspiste RK1

11. marraskuu 2025 13:30 Enäjärvi (22.005.1.001) 1,8 m (Näkösyvyys) Valtakunnallinen sinileväseuranta

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!