Kirkkojärvi (16.005.1.002)
Järvi
Nimi: Kirkkojärvi, Kyrkträsket
Järvinumero: 16.005.1.002
Vesistöalue: Myrskylänjoen valuma-alue (16.005)
Päävesistö: Koskenkylänjoki (16)
Perustiedot
Pinta-ala: 158,1 ha
Syvyys: 4,8 m
Keskisyvyys: 2,31 m
Tilavuus: 3 657 760 m³0,00366 km³ <br />3 657 760 000 l <br />
Rantaviiva: 8,59 km8 590 m <br />
Korkeustaso: 34,6 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Myrskylä
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Kalat
Myrskylän kirkkojärven kaloja ovat ankerias, ahven, hauki, kiiski, kuha, lahna, made, pasuri, salakka, särki, ruutana, suutari ja sorva. [1]
Järvellä on koekalastettu 1985, 1991 ja 1997. Vuoden 1997 koekalastuksessa salakoita ja särkiä oli puolet kalastettujen kalojen massasta. Lisäksi ahvenia ja lahnoja oli runsaasti. Kalastettujen kalojen massasta suuren osan muodostivat ahvenet ja lahnat.
Kalojen lukumäärän perusteella särkikaloja oli 3/4 ja massan perusteella runsas puolet. [Penttilä 2000].
Uudenmaan ympäristökeskuksen tehokalastusryhmä suoritti tehokalastukset 1998 ja 1999. Nuottaamalla saatiin kaloja 1 100 kg ensimmäisenä ja 2 270 kg toisena vuonna, yhteensä 3 370 kg, jolloin kalastettu massa vastasi 21 kg / järvihehtaari. Tehokalastuksessa lahnoja oil molempina vuosina runsas 90% saaliin massasta. [Penttilä 2000]
Linnut
Muu vesiluonto
Myrskylän Kirkkojärvelläon havaittu hallitsevasti järviruokoja, leveälehtisiä osmankäämejä, järvikortteita. Myös saroja esiintyy. Kelluslehtisistä kasveista esiintyy ulpukoita, pystykeiholehtiä ja uistinvirtoja [1:17]
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Lähdeviitteet
- [1] Myrskylän kirkkojärven kunnostussuunnitelma, sivu 15, Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 18/2009, lainattu Penttilä 2000, lainattu Linder 1997 [1] (PDF-tiedosto), ISBN 978-952-11-3654-2 (nide), ISSN 1796-1742 (PDF-verkkojulkaisu)