Keskustelu:Päijät-Hämeen maakunta/Maakuntajärvikilpailun ehdotukset kesällä 2011

Tämä sivu on keskusteluarkisto kesällä 2011 käydyn Maakuntajärvikilpailun ensimmäisen vaiheen ehdotuksista Päijät-Hämeen maakunnan nimikkojärveksi. Ehdotuksia sai kirjata maaliskuusta elokuun loppuun. Kisan arviointiraati asetti ehdotusten pohjalta kolme finalistia kullekin maakunnalle äänestykseen, joka käytiin 14.-30. syyskuuta.

Päijät-Hämeen maakuntajärveksi valittiin lopulta Päijänne (yhd.).

Ehdotan Urajärveä Asikkalassa, sillä se on luonnonkaunis, kirkavetinen, harvinaisia kasveja elättävä järvi. Siellä viihtyvät niin kuikat kuin muutkin vesilinnut mökkiläisistä puhumattakaan. Rannat järven ympärillä ovat sekä jylhiä kalliorinteitä että rantakasvillisuuden peittämää viljelysalueita ja loma-alueita. Vesi järvessä on juomakelpoista! Tällaisia järviä ei ole montaa maakunnassa, joten se mitä parhaiten sopii Päijät-Hämeen maakuntajärveksi.

Ehdotan Päijännettä Päijät-Hämeenkin maakuntajärveksi. Ihan jo nimenkin vuoksi. Ja sitä paitsi, Päijänne sitoo monet Keski-Suomen ja Päijät-Hämeen järvistä yhteen komeaksi, virkistäytymiseen ja matkailuun sopivaksi vesistöksi, jota koreampaa saa kauan etsiä.

Päijänne pitää valita sekä Päijät-Hämeen että Keski-Suomen maakuntajärveksi! Upeat jylhät maisemat, jossa päijäthämäläis–keskisuomalainen harjuluonto erottuu edukseen!

Onhan Vesijärvessä ainesta, mutta onko tärkeää itse järvi vesineen vai ympäristöt?

Jääsjärvi on laaja, monimuotoinen järvi, jossa on useita isoja selkiä ja useita isoja saaria. Järvi kuuluu suojeluohjelmaan ja sen luonto on monipuolinen, matalista lintulahdista syviin muikkuselkiin. Järvessä on kivikko- ja hiekkarantojen lisäksi mielenkiintosia raukkeja. Järvi on kirkas, puhdas ja suosittu kalastus- ja rapuvesi. Sen laskujoki Tainionvirta on Suomen eteläisin taimenjoki.

Voisitko kirjoittaa jotain järvestäsi artikkelinsa kohdalle? Palusfrigoris 11. heinäkuuta 2011 kello 23.48 (EEST)

Ehdotan Vesijakojärveä Päijät-Hämeen maakuntajärveksi. Vesijako on puhdasvetinen järvi joka laskee Kokemäenjoen vesistöön sekä Kymijoen vesistöön. Vesijakojärven rannoilla asuu järven veden puhtaudesta huolehtivia kanta-asukkaita ja kesämökkiläisiä. Järvestä kalastetaan omaan tarpeeseen muikkua, haukea ja lahnaa. Kesäisin runsas linnusto kaunistaa järviluontoa.

Täältä yksi ääni Vesijaon puolesta. Hyvin monimuotoinen, puhdas, luonnontilainen ja kaunis järvi. Bifurkaation eli kaksivaluntaisuutensa ansiosta myös persoonallinen aluejakaja. Eläimistö on myös varsin runsas.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiikunl%C3%A4hde

Kiikunlähde on taidettu unohtaa Järviwikistä. Sen on kolmivesijakoinen: vettä menee kolmea kautta Suomenlahteen. Jos pikkujoet lasketaan erikseen niin sitten tietenkin vielä enemmän.

Tiedustelisin, mahdollisesti ylläpitäjiltä, että onko varmaa, ettei Kiikunlähteen pinta-ala riittäisi juuri ja juuri Järviwikiin? Kiikunlähde on ollut ymmärtääkseni joidenkin Hämeen ympäristökeskusten EU-ohjelmien kohdekin.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=414423&n=6767230&scale=8000&tool=siirra&width=600&height=600&query=hae&hakutapa=paikannimihaku&nimi=Kiikunl%C3%A4hde&osoite=&kunta=Hollola&isShown=true&lang=fi

Onhan tuo täällä (Järviwikissä): Kiikunlähde (14.245.1.001) !? Pinta-alaa näyttäisi olevan peräti 1,24 ha.

Siltä näyttää. En tullut katsoneeksi itse, kun ajattelin, että Kiikunlähde voi olla "siinä ja siinä" jäädäkseen hehtaarirajaa pienemmäksi.

http://www.jarviwiki.fi/wiki/Iso_Tiilij%C3%A4rvi_%2814.244.1.002%29

http://fi.wikipedia.org/wiki/Iso-Tiilij%C3%A4rvi

http://www.hollola.fi/ymparisto/ympsuojelu/ymps_JHKH_yv_Iso-Tiilijarvi.htm

Iso Tiilijärvi on vähäravinteinen eli oligotroginen järvi, jonka vesi on kirkasta, vaikka se sijaitsee Soisalmensuonkin rannalla. Järven rannalla on pieni uimapaikka, jossa ei ole pöydän ja kahden tuolin lisäksi mitään muita palveluita kuin pelastusrengas.

Ison Tiilijärven kaltaisia muita suuria niukkaravinteisia järviä ei ole Suomessa joidenkin kirjoitusten mukaan kuin kolme muuta samanlaista. Järvi on saavutettavissa runsaassa viidessä minuutissa valtatie 12:lta eikä siellä ole juuri koskaan uimareita.

Kirkkautensa vuoksi uimalaseilla näkee pohjaan ehkä noin kolmasosaan järven leveydestä sen keskiviivaa kohti uitaessa.

Kirkkautensa vuoksi se on laitesukeltamiseen valmentautuvien snorklaajien suosima paikka. Iso Tiilijärvi on Etelä-Suomen aarre tässä mielessä ja vaikka siitä tulisi Päijät-Hämeen maakuntajärvi järvityyppinsä harvinaisuuden ja äärimmäisen helpon tavoitettavuuden vuoksi silti rantapalvelujen niukkuus ilman laituria takaisi sen, että se edelleen säilyisi erikoisjärvenä, ei niinkään suurena turistikohteena.

Artjärven (nykyisin Orimattilan osa) ja Lapinjärven alueella sijaitseva Pyhäjärvi on keskisyvyydeltään Suomen syvin (20,8 m). Tässä on jo riittävästi perustelua maakuntajärveksi. Järven itäisessä päässa on laaja syvännealue, jonka syvin kohta (68 m) on Hiidenkallion edustalla. Sekä Hiidenkallion että Artjärven Hiitelän kylän nimet viittaavat siihen, että itse Hiisi lymyilee sameavetisen Pyhäjärven syvänteissä. Tämä muinainen tarina on tunnetusti tosi.

Pyhäjärvi on Koskenkylänjoen vesistön suurin järvi, josta Koskenkylän joki alkaa polveilunsa itäuusmaalaisten ja kymenlaaksolaisten peltomaisemien läpi Suomenlahteen.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Koskenkyl%C3%A4njoki

Voit itse ihmetellä Pyhäjärven syvyyskäyriä "Kansalaisen karttapaikasta". http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?map.x=317&map.y=257&e=446023

Kirjoita hakusanoiksi kunnan kohdalle Orimattila ja järven kohdalle Pyhäjärvi.

Maatalouden päästöt ovat rasittaneet Pyhäjärveä, mutta järven syvänteet ovat pitäneet sen elinkykyisenä ja kalaisana. Suojelutoimenpiteitä toki tarvitaan. Järvi on erityisen arvostettu kuhasaalistaan. Artjärveä ei turhaan kutsuta kuhapitäjäksi (ks. Artjärven vaakuna).

Ystävällisesti tervehtien,

V-MV

Hei!

Pahoittelen edellisessä viestissäni ollutta virhettä. Pyhäjärven syvännealue on toki järven läntisessä päässä.

V-MV

Pyhäjärvi lienee 68 metrin syvyydellä Suomen syvin järvi. Sen rantaa lähellä olevalla Porlammin Tornikalliolla on lisäksi UNESCO:n maailmanperintöön kuuluvan Struven ketjun yksi suojeltu mittauspiste "Porlom II".

http://fi.wikipedia.org/wiki/Struven_ketju

Toisaalta on vähemmän tunnettua, että myös ehdottamani Ison Tiilijärven pohjoisrannalla olevalla Tiirismaan mäellä on myös yksi Struven ketjun mittauspiste "Messilä". Tosin piste on Lahden (Tiirismaan) radio- ja televisiomaston aidan sisäpuolella, joten sinne ei pääse vapaasti niin kuin Tornikallion nähtävyyden luokse.

Pyhäjärveä lienee ehdotettu myös Uudenmaan maakuntajärveksi. Ehkä kuitenkin runsaan teollisen kulttuurin ympäristönsä vuoksi ja runsaan väestönsä vuoksi Lohjanjärvi on melko vahva ehdokas Uudenmaan maakuntajärveksi.

Vesijärvi ansaitsisi olla maakuntamme nimikkojärvi sen monipuolisuutensa vuoksi. Järvi toimii aktiivisena linkkinä Päijänteeseen ja on päijäthämäläisten vapaa-ajan kalastajien, ammattikalastajien ja lomalaisten ahkerassa käytössä. Järvi on tunnettu yhtenä Suomen parhaimpana kuhajärvenä. Lisäksi Vesijärvi on julkisuudessa ison tarkkailun alla mittavan järven kunnostyön vuoksi ja toimii näin esimerkkinä sekä mittapuuna muille vesistöjen kunnostajille.

Kannatan myös Vesijärveä Päijät-Hämeen maakuntajärveksi. Järvestä on tullut yhä tärkeämpi kalastus- ja virkistyskäytössä päijät-hämäläisille. Järven hyväksi käynnissä oleva kampanja tähtää järven veden pysyvään puhdistumiseen. Maakunnan nimikkojärveksi nimeäminen vie tätä asiaa vahvasti eteenpäin.

Snellilo