Ero sivun ”Suojalampi (04.153.1.001)” versioiden välillä
Rivi 11: | Rivi 11: | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
− | Järvellä elää tyypillistä järvilajistoa. Pesivinä ainakin laulujoutsenpari, kalalokki ja sinisorsa, lisäksi havaintoja tavista, telkästä, ja kuikasta. Syysmuuttoaikaan paikalla levähtää joskus alleja ja mustalintuja. | + | Järvellä elää tyypillistä järvilajistoa. Pesivinä ainakin laulujoutsenpari, kalalokki ja sinisorsa, lisäksi havaintoja tavista, telkästä, ja kuikasta. Syysmuuttoaikaan paikalla levähtää joskus alleja ja mustalintuja. (Lähde: Tiiraan merkityt havainnot) |
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== |
Nykyinen versio 26. joulukuuta 2023 kello 09.40
Järvi
Nimi: Suojalampi
Järvinumero: 04.153.1.001
Vesistöalue: Emolanjoen valuma-alue (04.153)
Päävesistö: Vuoksi (04)
Perustiedot
Pinta-ala: 38,5 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 3,07 km3 070 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Mikkeli
Maakunta: Etelä-Savon maakunta
ELY-keskus: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Suojalampi on pinta-alaltaan lähes 40 hehtaarin kokoinen järvi Mikkelissä, Etelä-Savon maakunnassa. Järvi kuuluu Emolanjoen valuma-alueeseen Valuma-alueen ympäristö koostuu pitkälti metsistä, mutta alueella on myös suota, asutusaluetta, peltoa ja pohjoispuolella on tuhkanläjitys- ja maanainesottoaluetta. (Mikkelin seudun ympäristöpalvelut, 2012)
Nykytila ja suojelu
Vuonna 2011 tehdyn tutkimuksen mukaan järvi on kirkasvetinen ja vähähumuksinen. Vesi on hygieeniseltä laadultaan hyvää. Happitilanteen on havaittu olevan hyvä, vaikka aiempina vuosina on huomattu pohjan tuntumassa voimakasta hapenvajausta, kuten vuonna 2002. Suojalampi on luokiteltu lievästi reheväksi kaikkien tutkimusvuosien (1986-2011) ajan. Alueelle ohjatun vakituisen asutuksen seurauksena järven hulevesistä johtuva kuormitus on lisääntynyt viime vuosina. (Mikkelin seudun ympäristöpalvelut, 2012)
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järvellä elää tyypillistä järvilajistoa. Pesivinä ainakin laulujoutsenpari, kalalokki ja sinisorsa, lisäksi havaintoja tavista, telkästä, ja kuikasta. Syysmuuttoaikaan paikalla levähtää joskus alleja ja mustalintuja. (Lähde: Tiiraan merkityt havainnot)
Asutus ja vesistön käyttötavat
Suojalammella on uimapaikka (Mikkelin kaupunki) ja järven veden on katsottu soveltuvan hyvin virkistyskäyttöön. (Mikkelin seudun ympäristöpalvelut,2012)
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Lähteet
Mikkelin kaupunki - Suojalammen uimaranta
Mikkelin seudun ympäristöpalvelut, 2012 - Mikkelin kaupungin julkaisuja 2012. Mikkelin seudun vesistötutkimukset vuosina 2010 ja 2011. www-julkaisu, http://www2.mikkeli.fi/en/liitteet/02_palvelut/03_ymparisto/13_ymparistonsuojelu/vesistotutkimukset_2010_2011.pdf Ei päivitystietoa. Luettu 29.7.2014.