Ero sivun ”Iisvesi - Virmasvesi - Rasvanki (14.722.1.001)” versioiden välillä
p (Molindho siirsi sivun Iisvesi - Virmasvasi - Rasvanki (14.722.1.001) uudelle nimelle Iisvesi - Virmasvesi - Rasvanki (14.722.1.001) luomatta ohjausta: Tekstin korvaus – ”Iisvesi - Virmasvasi - Rasvanki (14.722.1.001)” muotoon ”Iisvesi -...) |
(kpl jako+wikitekstiä) |
||
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
+ | Iisvesi - Virmasvesi - Rasvanki on [[Kymijoki (14)|Kymijoen vesistön]] Rautalammin reittiin kuuluva järvi [[Tervo (kunta)|Tervon]], [[Rautalampi (kunta)|Rautalammin]], [[Suonenjoki|Suonenjoen]] ja [[Kuopio]]n kunnissa [[Pohjois-Savon maakunta|Pohjois-Savossa]]. Sen pinta-ala on 164 km<sup>2</sup> ja pinnankorkeus 97,9 metriä merenpinnan yläpuolella. | ||
− | + | Järvi on jakautunut kolmeen suurempaan altaaseen, jotka ovat Iisvesi, Virmasvesi ja Rasvanki. Järveä luonnehtivat suuret saaret ja pitkät järveä halkovat niemet, kuten Lieteniemi, joka erottaa Virmasveden Iisvedestä. | |
− | + | Iisvesi - Virmasvesi - Rasvangin yli 400 saaresta suurimmat ovat Pulkkilansaari ja Käpysaari sekä Virmasveden ja Rasvangin selät toisistaan erottava Linnonsaari. Etelämpänä sijaitsee kapea ja pitkä Kuninkaansaari. | |
+ | |||
+ | Iisvesi - Virmasvesi - Rasvanki saa muun muassa vetensä pohjoisempana sijaitsevasta [[Nilakka (14.731.1.001)|Nilakasta]], joka laskee Rasvangin Koskiselälle Äyskosken kautta. Myös idempänä sijaitseva [[Hirvijärvi - Kallioselkä - Ahveninen - Suovu (14.771.1.001)|Hirvijärvi - Ahveninen]] laskee vetensä Rasvankiin. [[Kuttajärvi (14.724.1.001)|Kuttajärvi]] laskee Virmasveteen. Etelässä sijaitseva [[Suontienselkä - Paasvesi (14.782.1.001)|Suontienselkä]] laskee Suonenjoen kautta Iisveteen. Iisvedestä vedet puolestaan laskevat länteen samassa tasossa olevaan [[Niinivesi (14.721.1.001)|Niiniveteen]] Tervolan kanavan, Säynätsalmen, Vaajavirran ja Putaansalmen kautta, josta ne jatkavat matkaansa etelään [[Koskelovesi - Miekkavesi (14.713.1.001)|Miekkaveteen]] Nokisenkosken kautta. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
− | |||
Iisveden vedenlaatu on yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan erinomainen, Rasvangin ja Virmasveden osalta hyvä. Vain pitkä ja kapea Karttulanlahti on luokiteltu tyydyttäväksi. Vesi on vähähumuksista ja varsin kirkasta. | Iisveden vedenlaatu on yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan erinomainen, Rasvangin ja Virmasveden osalta hyvä. Vain pitkä ja kapea Karttulanlahti on luokiteltu tyydyttäväksi. Vesi on vähähumuksista ja varsin kirkasta. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
− | + | Vesistöön on istutettu haukea, kuhaa, järvitaimenta, planktonsiikaa ja lahnaa. | |
− | Vesistöön on istutettu kuhaa, järvitaimenta, planktonsiikaa | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
− | + | Iisvedellä on rantaviivaa 464 km, ja sen rannoille on keskittynyt kolme asutuskeskusta: Virmasveden rannalla sijaitseva Karttula, Rasvangin rannalla sijaitseva Tervo ja aivan Iisveden eteläisimmässä päädyssä Suonenjoen kaupungin Iisveden taajama. | |
− | Iisvedellä on rantaviivaa 464 km, ja sen rannoille on keskittynyt kolme asutuskeskusta: Virmasveden rannalla | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
− | |||
Iisvesi oli 1920- ja 1930-luvuilla Suomen sisämaan suurin puutavaran lähetysasema ja sisävesien suurin puutavaran lastauspaikka. Siellä oli myös useita sahalaitoksia. | Iisvesi oli 1920- ja 1930-luvuilla Suomen sisämaan suurin puutavaran lähetysasema ja sisävesien suurin puutavaran lastauspaikka. Siellä oli myös useita sahalaitoksia. | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== |
Versio 8. maaliskuuta 2016 kello 13.46
Järvi
Nimi: Iisvesi, Virmasvesi, Rasvanki
Järvinumero: 14.722.1.001
Vesistöalue: Iisveden - Virmasveden alue (14.722)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 16 446,6 ha
Syvyys: 34,47 m
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 464,22 km464 220 m <br />
Korkeustaso: 97,9 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Suonenjoki, Kuopio, Rautalampi (kunta), Tervo (kunta)
Maakunta: Pohjois-Savon maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
30. toukokuu 2024 14:00 |
30. toukokuu 2024 14:00 |
Iisvesi - Virmasvesi - Rasvanki (14.722.1.001)/Hyvölänsalmi
Sinilevää Hyvölänsalmessa...
Järven erityispiirteet
Iisvesi - Virmasvesi - Rasvanki on Kymijoen vesistön Rautalammin reittiin kuuluva järvi Tervon, Rautalammin, Suonenjoen ja Kuopion kunnissa Pohjois-Savossa. Sen pinta-ala on 164 km2 ja pinnankorkeus 97,9 metriä merenpinnan yläpuolella.
Järvi on jakautunut kolmeen suurempaan altaaseen, jotka ovat Iisvesi, Virmasvesi ja Rasvanki. Järveä luonnehtivat suuret saaret ja pitkät järveä halkovat niemet, kuten Lieteniemi, joka erottaa Virmasveden Iisvedestä.
Iisvesi - Virmasvesi - Rasvangin yli 400 saaresta suurimmat ovat Pulkkilansaari ja Käpysaari sekä Virmasveden ja Rasvangin selät toisistaan erottava Linnonsaari. Etelämpänä sijaitsee kapea ja pitkä Kuninkaansaari.
Iisvesi - Virmasvesi - Rasvanki saa muun muassa vetensä pohjoisempana sijaitsevasta Nilakasta, joka laskee Rasvangin Koskiselälle Äyskosken kautta. Myös idempänä sijaitseva Hirvijärvi - Ahveninen laskee vetensä Rasvankiin. Kuttajärvi laskee Virmasveteen. Etelässä sijaitseva Suontienselkä laskee Suonenjoen kautta Iisveteen. Iisvedestä vedet puolestaan laskevat länteen samassa tasossa olevaan Niiniveteen Tervolan kanavan, Säynätsalmen, Vaajavirran ja Putaansalmen kautta, josta ne jatkavat matkaansa etelään Miekkaveteen Nokisenkosken kautta.
Nykytila ja suojelu
Iisveden vedenlaatu on yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan erinomainen, Rasvangin ja Virmasveden osalta hyvä. Vain pitkä ja kapea Karttulanlahti on luokiteltu tyydyttäväksi. Vesi on vähähumuksista ja varsin kirkasta.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Vesistöön on istutettu haukea, kuhaa, järvitaimenta, planktonsiikaa ja lahnaa.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Iisvedellä on rantaviivaa 464 km, ja sen rannoille on keskittynyt kolme asutuskeskusta: Virmasveden rannalla sijaitseva Karttula, Rasvangin rannalla sijaitseva Tervo ja aivan Iisveden eteläisimmässä päädyssä Suonenjoen kaupungin Iisveden taajama.
Tarut ja tositarinat
Iisvesi oli 1920- ja 1930-luvuilla Suomen sisämaan suurin puutavaran lähetysasema ja sisävesien suurin puutavaran lastauspaikka. Siellä oli myös useita sahalaitoksia.