Keskustelu:Vesistöjen kunnostus

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämä on valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston ylläpitämä keskustelupalsta, jolla voi keskustella mistä tahansa vesistöjen kunnostukseen liittyvästä aiheesta. Verkoston varsinainen kotipesä ja laaja vesistökunnostuksen tietopankki löytyvät ymparisto.fi-palvelusta.

Keskustelupalsta on erityisesti tarkoitettu kaikille kunnostushankkeiden parissa toimineille tai niitä suunnitteleville. Ihanteellista on, jos kokeneemmat kunnostajat voivat jakaa tietojaan ja kokemuksiaan ja näin auttaa aloittelevia vesistökunnostajia. Myös vesistökunnostusverkoston asiantuntijat osallistuvat keskusteluun tarvittaessa ja mahdollisuuksiensa mukaan.

Jos sinulla on kiireistä asiaa vesistöjen kunnostuksesta ole ystävällinen ja ota yhteyttä oman alueesi ELY-keskuksen vesistökunnostuksen yhdyshenkilöön.

Sinun täytyy kirjautua Järviwikiin, jotta voit osallistua keskusteluun.

Sisältö

Ketjun otsikkoVastauksiaViimeksi muokattu
Lohjanjärvi vedenpinta114. heinäkuuta 2015 kello 11.51
Hoitokalastus saalit vuosittain?18. helmikuuta 2013 kello 16.37
Maanmittaus ja järvennosto021. syyskuuta 2012 kello 13.25
Toimenpidesuunnitelmia laativat tahot018. kesäkuuta 2012 kello 10.23
Vesistöhankkeen leader-rahoitus320. kesäkuuta 2012 kello 17.49
Aurinko tai tuulivoimalla toimiva ilmastin järvi käyttöön011. kesäkuuta 2012 kello 21.44
Vesijättömaan happamoittava vaikutus36. helmikuuta 2012 kello 10.01

Lohjanjärvi vedenpinta

En ymmärrä miksi Lohjanjärven pintaa aletaan laskea jo parhaaseen mökkiaikaan, näköjään sama juttu joka vuosi, ehtisi sitä laskea myöhemminlin jos talveksi pitää pintaa pudottaa. Ihmettelen vaan ???

Harppaliini (keskustelu)13. heinäkuuta 2015 kello 12.24

Hei!

Kyselin Lohjanjärven säännöstelyistä Uudenmaan ELY-keskuksesta. Tässä heiltä selvennystä säännöstelykäytäntöihin.

t. Hannele

"Lohjanjärven säännöstely etenee tavanomaiseen tapaansa säännöstelyrajojen puitteissa; 14.7.2015 vedenpinta on n. 3 cm ajankohdan keskiarvoa korkeammalla.

Vedenpinnan vuosittainen lasku perustuu syysalennukseen, jolla varaudutaan syksyn lisääntyvään vesimäärään ja sateisiin. Vastaavanlainen (tosin suurempi) alennus tehdään keväisin lumien sulamisvesiä varten. Vedenpintaa ei siis ole tarpeen pudottaa talveksi, vaan syksyksi. Jos vedenpintaa pidettäisiin korkealla pidemmälle loppukesään tai alkusyksyyn, voisivat alkusyksystä tulevat pitkäkestoisemmat sateet nostaa järven hyvin nopeasti tulvakorkeuksiin. Tällöin jouduttaisiin turvautumaan poikkeusjuoksutuksiin, jotka taas lisäävät tulvavaaraa alapuolisella Mustionjoella.

Säännöstelijää sitovat luvanmukaiset säännöstelyrajat, ja niiden noudattamista valvotaan jatkuvasti. Tällä hetkellä vesitilanne on hyvin tavanomainen, eikä merkittäviä poikkeamia ole näköpiirissä suuntaan eikä toiseen."

Hahponen (keskustelu)14. heinäkuuta 2015 kello 11.51
 

Hoitokalastus saalit vuosittain?

Hei Onko kellään mitään hajua paljonko Suomessa saadaan sisävesiltä hoitokalastus pyynneissä saalista? Oma arvioni on että puhutaan useista sadoista tuhansista kiloista mutta onko kellään tarkempaa tilastoa tai arviota saaliista.

Teemu

Teemu Lakka28. tammikuuta 2013 kello 19.15

Hei,

hoitokalastuksien kokonaissaaliista vuodessa ei tietääkseni ole olemassa mitään kattavaa tilastointia. Sisävesille on ainakin v. 2011 ja 2012 myönnetty ammattikalastajille maksettavaa hintatukea 400 000 € lähinnä Säkylän Pyhäjärven, Onkamon ja Lokan hoitokalastukseen. Jos se on täysimääräisesti käytetty, on yksin hintatuella (n. 0.45 €/kg?) kalastettu saalis ollut yli 800 000 kg. Suomessa on lisäksi useita ammattimaisesti eri järvillä hoitokalastusta tekeviä yrityksiä. Niistä suurimman vuosisaalis lienee suurimmillaan ollut yli 200 00 kg. Muut yrittäjät ja paikallisvetoiset talkoohankkeet päälle, niin arvioisin, että keskimäärin liikutaan haarukan 1.0-1.5 miljoonaa kiloa paremmalla puoliskolla - ainakin niin kauan kuin MMM:n maksama hintatuki on käytettävissä. Mutta nämä olivat siis arvioita, toivon mukaan kuitenkin valistuneita.

t. Ilkka

Ilkka Sammalkorpi, vanhempi tutkija, Suomen ympäristökeskus (SYKE),Vesikeskus/Vesivarayksikkö

Arola8. helmikuuta 2013 kello 16.37
 

Maanmittaus ja järvennosto

Moi,

Oletteko huomanneet, että uuden vesilain aikana järvennostohankkeissa yhteistyö Maanmittauslaitoksen kanssa korostuu? Mikäli järvessä on yhteisiä vesialueita ja maa-alueita jää pysyvästi veden alle tulee useimmiten Maanmittauslaitoksen tehtäväksi tilusjärjestely.

Järvennostohankkeessa kannattaa ottaa yhteyttä paikalliseen maanmittaustoimistoon. Maanmittaustoimistosta saa myös apua lupahakemuksen liitekartan laatimiseen.

Lisätietoja myös:

Kalle Konttinen yli-insinööri, tilusjärjestelyt Maanmittauslaitos, keskushallinto kalle.konttinen@maanmittauslaitos.fi

KalleK10. syyskuuta 2012 kello 12.54

Toimenpidesuunnitelmia laativat tahot

Ketkä Suomessa laativat toimenpidesuunnitelmia laajojen ongelma-alueiden (kymmeniä neliökilometrejä) valuma- sekä vesialueille? Valuma-alueilla metsää, soita, peltoja, erikoisviljelmiä, vapaa-ajan asutusta jne. Vesialueet pahoin rehevöityneitä suuria lahtia.

Propuruvesi18. kesäkuuta 2012 kello 10.23

Vesistöhankkeen leader-rahoitus

Tervehdys Puruvedeltä!

Oletteko saaneet leader-rahoituksen pelkästään vesistön kunnostukseen, sen suunnitteluun ja täydentäviin tutkimuksiin keskittyville hankkeille? Etelä-Savossa on tässä ongelmia.

Propuruvesi30. toukokuuta 2012 kello 10.49

LEADRIA on saatu Pien-Saimaan osalta suunnitteluu, tutkimukseen ja toteutuksen koordinointiin, mutta ei itse rakentamistyyppisille toimille.

Rasaneil1. kesäkuuta 2012 kello 12.15
 

Etelä-Savon ELY-keskus antoi 8.6.2012 kielteisen päätöksen Pro Puruvesi ry:n hanketukihakemukseen. Päätös perusteluineen löytyy yhdistyksen kotisivuilta http://propuruvesi.fi/asiakirjoja.php tai suoraan täältä:

http://propuruvesi.fi/cms-assets/documents/66024-706669.elyhanketukipaatos.pdf

Paikalliselta leader-toimintaryhmältä Piällysmies ry:ltä puolestaan puuttuu likvidit varat hankkeen tukemiseksi. Hyvät neuvot ovat tarpeen.

Propuruvesi18. kesäkuuta 2012 kello 10.11
 

Hei,

Satakunnassa on Leader-rahoitusta myönnetty järvien kunnostussuunnitelmien tekoon. Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry on myöntänyt rahaa mm. Kuivasjärven kunnostussuunnitelman tekoon.

Myös Joutsenten reitti ry on myöntänyt rahaa kunnostussuunnitelmiin, esim. Pinsiö-Seura ry:lle Okslammen kunnostussuunnitelmaan sekä Ylistenjärven vesi- ja kalastushoitoyhdistys ry:lle Ylistenjärven kunnostushankkeeseen (valmistelu ja suunnitelmat).

Muita vesiin liittyviä hankkeita ovat olleet mm. Karhuseutu ry:n kautta toteutunut "Turvallisuutta ja viihtyisyyttä joelle", jossa "hankkeen tavoitteena on parantaa Kokemäenjoen veneilyturvallisuutta sekä tarjota lisää ohjeita ja opastusta joella liikkujille sekä potentiaalisille harrastajille". "Hankkeen konkreettisia toimenpiteitä ovat mm. kivien poistaminen ja merkitseminen veneilyreiteillä sekä laajan ja kattavan veneilykartan saaminen kaikkien käyttäjien ulottuville."

Karhuseutu ry on myöntänyt rahoitusta myös Pinkjärven vesitaloussuunnitelman teettämiseen. Siinä hankkeen tavoitteena on ollut Pinkjärven vesitalouden parantaminen, järven virkistyskäytön lisääntyminen ja monipuolistuminen sekä Pinkjärvenojan juoksutusten tasaaminen koko kesän ajaksi.


-Johanna Rinne, vesienhoidon koordinaattori

vesien- ja luonnonhoidon hanke VELHO

Varsinais-Suomen ELY-keskus

Johanna Rinne20. kesäkuuta 2012 kello 17.49
 

Aurinko tai tuulivoimalla toimiva ilmastin järvi käyttöön

Hei

Hahmottelin talvipuhteena yksinkertaisen aurinko tai tuulivoimalla toimivan ilmastimen. Sen verran tein laskeskelmia, että toimivan ja vaikutuksia aikaansaavan version materiaalikustannukset lähtevät n.4000 eurosta ylöspäin. Laite on periaatteeltaan hyvin yksinkertainen ja samaa menetelmää käytetään kalanviljelyssä kierrätetyn veden ilmastamiseen. Aurinkopaneleilla laite toimii ainoastaan kesäaikaan, mutta pienellä tuulivoimalalla varusteltuna se voi toimia myös talvella.

Jos joku haluaa tuota kokeilla niin annan tarvittaessa lisätietoa erilaisista laite ja virtalähde mahdollisuuksista sekä niiden mitoituksista.

Kuvasta poiketen veden otto ja takaisin ohjaaminen kannatta tehdä eri vesikerroksiin jottei kirrätettäisi samaa vettä. Lisäksi tuohon voi tarvittaessa laittaa happi buustin, niin saa mahdollisuuden tarvittaessa paluuveden ylikyllästämiseen.

Piirroskuva Laitteesta: http://www.jarviwiki.fi/wiki/Tiedosto:Ilmastin_2012.png#file

Teemu Lakka2. kesäkuuta 2012 kello 10.02

Vesijättömaan happamoittava vaikutus

Lapinjoki on yksi Suomen päävesistöistä, jonka nykytila estää vaelluskalojen nousun merestä. Vedenoton takia Saarnijärven vesiala on pienentynyt 175 ha vajaaseen 60 ha ja näin muodostunut yli 100 ha vesijättömaa happamoittaa Lapinjoen vesistön Sammallahdesta Olkiluotoon asti vuosittain. Saarnijärven pohja kun on entinen merenpohja, eikä ole kovin yllättävää, että pohjasedimentti koostuu rikkipitoisista kerrostumista, jotka hapettuessaan muodostavat rikkihappoa. Pohjapadon palauttamista pitää kiirehtiä, tuntuu siltä, että rikkipitoisia kerrostumia riittää, eikä sedimenttien happamoittava vaikutus ole mihinkään katoamassa. Lapinjoen vedenottoa on korvattu 1960 -luvulta lähtien ensin tunnelilla Eurajoesta ja nyt lisäksi Köyliönjoesta ja johtoputkella Kokemäenjoesta. Lapinjoen vesistössä on jo rakennettu aikaisemmin pohjapatoja säännösteltyihin järviin, Narvijärveen ja Koskeljärveen. Saarnijärveen ei ole pohjapatoa rakennettu.

Jouniaro26. tammikuuta 2012 kello 21.11

Hei,

Kiitos kysymyksestäsi! Paras asiantuntemus tapauksesta löytyy alueesi, eli Varsinais-Suomen, ELY-keskuksesta. Neuvon sinua ottamaan yhteyttä sieltä järvikunnostuksen yhdyshenkilöön Ari Sallmeniin (ari.sallmen(a)ely-keskus.fi, p. 0400 740 129). Tarvittaessa voitte esimerkiksi sopia, että hän tulee paikalle katsomaan tilannetta.

Ystävällisin terveisin Maria Arola/SYKE

Arola2. helmikuuta 2012 kello 14.02

Hei,

Vaikka äkkiseltään Saarnijärven kunnostus vaikuttaisikin oikean suuntaiselta toiminnalta, tarkottaisiko se ehkä sitä, että tällainen vesijättömaa voitaisiin peittää vedellä, vesijättömaahan on jo hapettunutta erittäin hapanta sulfaattisavea. Vedenpinnan vaihteluväli on nykyisin neljä metriä, melkein kaksi metriä enemmän kuin ennen pohjapadon räjäyttämistä, eli Saarnijärven tulviminen on lisääntynyt ja toistuu nykyisin kaksi kertaa vuodessa, mistä seuraa, että rikkihappoa huuhtoutuu enemmän alajuoksuun. Sulfidisaven hapettaminen pitäisi kuitenkin keskeyttää, eli pohjapadon palauttaminen olisi välttämätöntä. Otan yhteyttä Turkuun.

Ystävällisin terveisin Jouni Aro

Jouniaro3. helmikuuta 2012 kello 00.00

Tästä järvestä lienee siis kyse: Saarnijärvi (33.002.1.006) (tiedoksi siis muille keskustelupalstaa seuraaville).

Matti Lindholm, Järviwikin ylläpitäjä, SYKE6. helmikuuta 2012 kello 10.01