Keskustelu Järviwikistä:Kahvihuone/Sekalaista

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tällä keskustelusivulla voi keskustella mistä tahansa Järviwikiin tai vesiasioihin liittyvästä aiheesta, joka ei sovi mihinkään muuhun Kahvihuoneen osastoista.

Sinun täytyy kirjautua Järviwikiin, jotta voit osallistua keskusteluun.

Sisältö

Ketjun otsikkoVastauksiaViimeksi muokattu
Ei voi syöttää alle 0 asteen lämpötiloja64. tammikuuta 2019 kello 14.32
Meduusa lammessa?417. elokuuta 2018 kello 17.48
Happamuuden ja happipitoisuuden mittaus?15. tammikuuta 2018 kello 10.12
Kiitos ilmoittautumisesta Järviwiki tutkimukseen.127. joulukuuta 2017 kello 09.42
iQwtr mittari?14. toukokuuta 2017 kello 10.13
Köyliönjärven tilanne124. elokuuta 2016 kello 08.53
Lajintunnistus110. kesäkuuta 2016 kello 13.10
Pohjajään muodostus luultua yleisempää järvien jäätyessä?27. tammikuuta 2016 kello 15.12
Aallot jään alla31. huhtikuuta 2015 kello 07.43
Jään alainen leväkukinta127. maaliskuuta 2015 kello 14.58
Huoltokatko 28.5.-30.5.2014028. toukokuuta 2014 kello 09.41
Näkösyvyyden mittaus talvella17. kesäkuuta 2013 kello 13.48
Pisteiden keruu luonnosta - satelliittipaikantimet114. elokuuta 2012 kello 11.05

Ei voi syöttää alle 0 asteen lämpötiloja

Hei,

Järviwiki ei anna syöttää negatiivisia lämpötilatietoja. Yritin muutamalle meriveden lämpötilan mittauspisteelle syöttää -0,1 ja -0,2 asteen lämpötilaa, mutta niistä tuli virheilmoitus merkkivirheestä. Jouduin nyt laittamaan lämpötilaksi 0,0 astetta. Itämeren jäätymispiste voi korkean suolaisuuden aikana olla jopa -1 astetta, joten voisiko lämpötilarajaa alentaa siihen asti? (Omat mittarini kalibroidaan vuosittain näyttämään 0,1 asteen tarkkuudella oikein)

JPK (keskustelu)13. tammikuuta 2018 kello 13.57

Tämä viesti on mahdollisesti jäänyt ylläpidolta huomaamatta, joten nostanpahan takaisin esille.

Miikala (keskustelu)10. huhtikuuta 2018 kello 13.41

Nyt korjattu!

Miikala (keskustelu)5. toukokuuta 2018 kello 20.02

Kiitos, nyt pystyy syöttämään myös miinusmerkkisiä lämpötiloja. Mutta sitten tulee toinen ongelma: havaintokartoissa ei näytetä ko. lukemia eikä myöskään havaintopaikan lämpötilakäyrässä. Jouduin siksi muuttamaan -0,1 asteen lukeman jälleen kerran tasan nollaksi jotta se näkyisi kartassa ja graafissa.

JPK (keskustelu)23. joulukuuta 2018 kello 19.58

Moi, nyt pitäisi näkyä miinusmerkkiset lämpötilat sekä graafissa että kartoissa. Kartalla asteet toki pyöristetään tasalukuun. Eli voit käydä muuttamassa nuo taas negatiivisiksi, jos haluat (tai kerro minulle mistä havainnoista on kyse, jos ne ovat siirtyneet jo Arkistoon).

Matti Lindholm, ylläpitäjä, SYKE (keskustelu)3. tammikuuta 2019 kello 12.58

Kiitos! Käyn itse muuttamassa, ei niitä negatiivisia ollut kuin tuo yksi -0,1 asteen havainto.

JPK (keskustelu)4. tammikuuta 2019 kello 14.32
 
 
 
 

Onkohan tämä jotenkin relevantti kysymys lainkaan? Vain aniharvalla on niin tarkka mittari ja taito sen käyttämiseen, että saisi esille 0.1 asteen tarkkuuden ihan oikeasti. Merivedessä päästään toki -1 ast veden lämpötilaan, mutta se pätee vain täsmälleen mittauskohteessa, ei se heijastele esim. kyseisen merenlahden yleistä lämpötilaa. Mutta toisaalta, tämä huomautus pätee kaikkiin veden lämpötilamittauksiin. Tätä taustaa vasten kaikki astetta tarkemmat lämpötilalukemat ovat näennäistarkkuutta. Mutta miinusetumerkille voi tosiaan olla tarvetta kyllä.

UmpiHanki (keskustelu)26. joulukuuta 2018 kello 12.50
 

Meduusa lammessa?

Tervehdys! Osaako joku vastata seuraavaan kysymykseen: mikä meduusa tai meduusankaltainen eliö voi elää makeanveden lammessa? Lammesta ei laskuojaa mereen ja lähimmillään meri on noin 1,2 km päässä. Liitteenä kuva, jos latautui. Yritän uudelleen koneen ääressä, jos en onnistu.

<wikieditor-toolbar-tool-file-pre>Esimerkki.jpg]] <wikieditor-toolbar-tool-file-pre>]]

Lepy (keskustelu)30. heinäkuuta 2018 kello 22.20

Moi, kuva ei tainnut tulla perille, mikä on harmi, sillä otus kiinnostaisi nähdä.

Kokeile lähettää kuva Havaintolähetillä. Siinä merkitset ensin paikan kartalle, sitten valitset joko olemassa olevan havaintopaikan tai annat uudelle havaintopaikalle nimen ja sitten valitset havaintotyypeistä Valokuva...

Matti Lindholm, ylläpitäjä, SYKE (keskustelu)3. elokuuta 2018 kello 13.02

Moi.

Tämä lienee sinun tallentama havainto...

Hiekkakuoppa (21.012.1.001)-Häklin montun uimaranta-ObsJELLY-201808072050-70.jpeg

...paikassa: Hiekkakuoppa (21.012.1.001)/Häklin montun uimaranta?

Näytin tuota SYKEn (meren) meduusojen asiantuntijalle, joka sanoi, että kyseessä on lammikkomeduusa (Craspedacusta sowerbii). Hän sanoi, että näistä on nyt tullut jonkin verran kysymyksiä - liekö lämpimät vedet saanut ne lisääntymään?

Suomen lajitietokeskuksen Laji.fi-palvelussa ei kuitenkaan ole kuin yksi havainto Itä-Suomesta vuodelta 2014, joten mielenkiintoinen tämä on. Jos jaksat, käy lisäämässä havaintosi vielä tuonne Laji.fi:n Vihko-palveluun.

Matti Lindholm, ylläpitäjä, SYKE (keskustelu)9. elokuuta 2018 kello 10.02

Vielä lisäkommentti lammikkomeduusasta asiantuntijalta:

"Kyseessä vieraslaji, joka löydettiin Suomesta ensimmäisen kerran 1992 Lammin Evolta ja toisen kerran vuosina 1999 ja 2001 Tuusulasta Urheilupuiston uimalammesta. Aika harvinaista siis ollut toistaiseksi. Kyselijän voisi myös ohjata ilmoittamaan havaintonsa vieraslajiportaaliin, se olisi hienoa!"

Matti Lindholm, ylläpitäjä, SYKE (keskustelu)9. elokuuta 2018 kello 11.52

Moro!

Näyttää kutakuinkin tuollaiselta, mikä tuossa laatikossa oli. Minulla on video otuksesta ja siitä kuvankaappaus ei vielä onnistunut. Nyt viikonloppuna aktivoidun ja pistän tietokoneelle videon, niin saan screenshotin eri kulmista. Päivitän tietoja noihin yllämainittuihin linkkeihin.

T: Markku " Lepy"

Lepy (keskustelu)17. elokuuta 2018 kello 17.48
 
 
 
 

Happamuuden ja happipitoisuuden mittaus?

Terve, ajatuksena ruveta mittaamaan happamuutta ja mahdollisesti happipitoisuutta. Onko suosituksia mittalaitteista? Happipitoisuuden mittalaitteet vaikuttaa suhteellisen arvokkailta.

Jussi (keskustelu)28. joulukuuta 2017 kello 14.43

Moi, SYKE oli mukana yhdessä hankkeessa: Liikkuvan havaitsijan tiedonkeruu, varastointi ja jakelupalvelu (HALI), jossa testattiin jollain tavalla erilaisia mittareita. Näiden hinta taisi kuitenkin olla noin 1000 euron luokkaa...? Edullisempiakin laitteita löytyy, mutta en osaa sanoa niiden toimivuudesta. Koulutarvikeliikkeet välittävät halvempia laitteita.

SYKE ei suosittele tiettyä mittalaitetta, mutta yksityishenkilöt voivat tietysti mielellään kirjoittaa tänne kokemuksiaan!

Matti Lindholm, ylläpitäjä, SYKE (keskustelu)5. tammikuuta 2018 kello 10.12
 

Kiitos ilmoittautumisesta Järviwiki tutkimukseen.

Aloittajan muokkaama.
Viimeisin muokkaus: 27. joulukuuta 2017 kello 09.42

Kiitokset kaikille ilmoittautuneille.

Tutkimukseen osallistumisen aika on umpeutunut ja yhteydenotot aloitetaan pikimiten!

Wikitutkija (keskustelu)12. joulukuuta 2017 kello 15.53

Ilmoittauduttu on, yhteydenottoa odotellessa!

Miikala (keskustelu)25. joulukuuta 2017 kello 15.53
 

iQwtr mittari?

Moi, Onko iQwtr purkkeja tulossa myyntiin?

Jussi

Jussi (keskustelu)28. huhtikuuta 2017 kello 17.30

Valitettavasti ei.

Kysyin asiaa SYKEn asiantuntijalta, joka vastasi näin:

"Valitettavasti [IQwtr_-_Jokaisen_vedenlaatumittari|iQwtr -laitteiden] valmistaja lopetti toimintansa joten tällaisia purkkeja ei ole tulossa myyntiin. Yrityksiä ja yhdistyksiä tai muita toimijoita joita kiinnostaa vastaavaa teknologiaa hyödyntävien laitteiden valmistus jakelua varten, pyydetään ottamaan yhteyttä kanslaishavainnot(miuku)ymparisto.fi yhteistyöneuvotteluita varten."

Vanhat purkit (tai niiden sovellus) eivät myöskään enää toimi.

Matti Lindholm, ylläpitäjä, SYKE (keskustelu)4. toukokuuta 2017 kello 10.13
 

Köyliönjärven tilanne

Hei Tietääkö kukaan mikä aiheuttaa kalojen kuolemaa Köyliönjärvessä?

Hankaanrannankesärenki (keskustelu)10. heinäkuuta 2016 kello 09.07

Terve,

Köyliönjärven lisäksi kuolleita kaloja, joista valtaosa kiiskiä, havaittiin Säkylän Pyhäjärvellä. Pyhäjärvi-instituuttisäätiö lähetti molemmilta järviltä kalanäytteitä tutkittaviksi Elintarviketurvallisuusvirastoon. Tutkimusten perusteella kalat olivat kärsineet voimakkaasta loistartunnasta, jonka olivat aiheuttaneet pääosin Eustrongyloides -suvun sukkulamadot ja Ichtyocotylurus -suvun imumadot. Kalojen kiduksista havaittiin lisäksi merkkejä Thrichodina -loisten jäänteistä.

Loisinfektion aiheuttama vastustuskyvyn heikkeneminen huonokuntoisilla kaloilla aiheutti kalakuolemat Köyliönjärvellä ja Pyhäjärvellä. Kyseessä on luonnollinen ilmiö, eikä se näillä näkymin aiheuta toimenpiteitä.

Terveisin, Fatih Kayaanan Vesiyksikkö/ Varsinais-Suomen ELY-keskus

Fatih (keskustelu)24. elokuuta 2016 kello 08.53
 

Lajintunnistus

Hei !

Yhdeksän vuotias tyttäreni oli eilen Vaasan suvilahdessa meren rannalla ja löysi merestä otuksen jota hän kuvasi seuraavasti: koko noin 10-15cm, väriltään ihonvärinen, vaalea, otuksella oli "kärsä", panssari ja pyöreä osa josta roikkui jalkoja.Tyttäreni oletti otuksen olevan kuollut. Tämän kuvauksen perusteella ajattelin heidän löytäneen korvameduusan.Tyttäreni säikähti otusta ja viskasi sen takaisin mereen joten kuvaa ei ole valitettavasti saatavilla.Tuleeko teille mieleen muita meren eläviä joka tulisi kyseeseen ? Onko meduusahavaintoja Vaasan korkeudelta ?

Smaier (keskustelu)24. toukokuuta 2016 kello 11.59

Jaa-a. Kysyin tästä yhdeltä SYKEn meribiologilta, ja hän ei kyllä osannut lähteä tämän kuvauksen perusteella mitään arvaamaan. Korvameduusoista hän sanoi, että voi niitä periaatteessa joku näkyä tähänkin aikaan vuodesta (eniten niitä on loppukesästä), mutta meduusat ovat läpinäkyviä eikä ihonvärisiä, eikä niillä kyllä ole kärsää tai panssariakaan.

Matti Lindholm, ylläpitäjä, SYKE (keskustelu)27. toukokuuta 2016 kello 15.34
 

Pohjajään muodostus luultua yleisempää järvien jäätyessä?

Pohjajäästä Huomasin reilu vuosi sitten Joulukuun alussa että lähijärven rantaveteen noin kahdenmetrin syvyyteen asti ilmaantui pohjajäätä. Ilmiö kesti avovedessä 3-4 päivää ja päättyi päivä jäiden tulon jälkeen. Tänävuonna seurasin ilmaantuuko pohjajäätä uudelleen samalle paikalle ja muutamaapäivää ennen joulua ilmiö toistui jälleen. Tosin tällä kertaa pojajäätä oli avovedessä vain yhden päivän ajan ja se ulottui ainoastaan 1,5 metrin syvyyten. Huomioideni perusteella muodostunut pohjajää sulaa muutamassa päivässä jääkannen muodostuttua. Oleellista ilmiön muodostumiselle on ilmeisesti riittävän suuri selkä joka jäätyy myöhään ja kohtalainen tai voimakas tuuli muutamana päivänä ennen järven jäätymistä. Video: 2013 https://vimeo.com/92038688 Video: 2014 https://vimeo.com/115195637

Teemu Lakka (keskustelu)6. tammikuuta 2015 kello 22.47

Tosi mielenkiintoisia havaintoja ja videoita. SYKEn johtava hydrologi Esko Kuusisto kommentoi näin:

"Pohjajää on kyllä yleistä joissa; sen synty edellyttää veden alijäähtymisen. Suuren selän rannalla alijäähtyminen tuulisella säällä on ihan odotettua - kyllä siinä vesi myllää yhtä jykevästi kuin koskessa!"

Onko muilla havaintoja pohjajäästä järvillä?

Matti Lindholm, ylläpitäjä, SYKE (keskustelu)8. tammikuuta 2015 kello 13.26

Uudet havainnot pohjajään esiintymisestä tältä talvelta Vesijärvi Asikkala välillä 27-28.2015 https://www.flickr.com/photos/122477376@N06/23716726610 ja Päijänne Asikkala 2.1.2016 https://www.flickr.com/photos/122477376@N06/23763216649 Ilmiö oli nyt heikoin kolmeen vuoteen mitä olen sitä dokumentoinut, mutta nyt pystyin tallentamaan sen kahdesta eri järvestä. T: Teemu Lakka

Teemu Lakka (keskustelu)7. tammikuuta 2016 kello 15.12
 
 

Aallot jään alla

Ja sitten taas havaintoja jään alta. Ihmettelin alkuviikosta kun sulamisvedet evät kerrostuneet odotetusti jään alle joten laitoin kameran kuvaamaan sekunnin intervallilla tunniksi olosuhteita jään alla. Paljastui että jään alla kävi melkoinen aaltojen myllerrys mitä ei paljain silmin nähnyt.

https://vimeo.com/123314513

Teemu Lakka (keskustelu)26. maaliskuuta 2015 kello 21.40

Mielenkiintoista. Ehkä videolla näkyvät virtaukset eivät kuitenkaan ole varsinaisia tuulen aiheuttamia aaltoja? SYKEn johtava hydrologi Esko Kuusisto kommentoi havaintoasi näin:

Jos järveen ei laske merkittäviä jokia eikä kukaan mellasta jäällä, siellä on vain hitaita veden lämpötilaeroista johtuvia virtauksia (max.nopeudet senttejä sekunnissa, usein vain millejä). Kova tuuli voi kuitenkin jäänpintaa kallistaa ja aiheuttaa siellä seisovan aaltoliikkeen. Sen synnyttämiä virtausnopeuksia en uskalla arvioida. Jäällä liikkuva kulkuneuvo generoi myös virtauskentän. Jos jäällä on painava kuorma, se jyystää koko ajan loivaan ylämäkeen, koska jääpeite sen alla painuu lommolle.

Matti Lindholm, ylläpitäjä, SYKE (keskustelu)30. maaliskuuta 2015 kello 13.56

Pohdin kanssa tuota seisovan aallon mahdollisuutta mutta niissä on mielestäni pidempi heilahteluväli kuin videossa olevalla edestakaisin liikkeellä. Ellei tuo "aaltoilu" sitte johtunut sadekuurojen aiheuttamasta ilmanpaineen vaihtelusta. Yritän jokatapauksessa vielä toistaa tuon kuvauksen niin että tuo kamera on jossakin muussa kuin jäänpinnassa kiinni.

Teemu

Teemu Lakka (keskustelu)30. maaliskuuta 2015 kello 16.55

No niin toistin eilen tuon kuvauksen niin että kamera oli kiinni pohjassa eikä jäässä. Kyllähän tuo jää melkoisesti aaltoilee tuossa videolla. https://vimeo.com/123752586

Teemu Lakka (keskustelu)1. huhtikuuta 2015 kello 07.43
 
 
 

Jään alainen leväkukinta

Tällainen kysymys heräsi. Kuinka paljon jäänalainen leväkukinta vaikuttaa jäidenlähdön jälkeiseen levätilanteeseen, vai onko sillä mitään merkitystä siihen? Tällä hetkellä esimerkiksi Lahden vesijärvellä on hyvinvoimakas jäänalainen leväkukinta meneillään.

Teemu

Teemu Lakka (keskustelu)25. maaliskuuta 2015 kello 00.09

Moi,

SYKEn erikoistutkija Marko Järvinen vastaa näin:

Vesistöjen jäiden lähtöä seuraava nk. kasviplanktonin kevätkukinta alkaa usein muodostua jo jään alla, kun valon tunkeutumista estävä lumipeite on jään päältä hävinnyt. Ilmiö tunnetaan niin järvissä kuin Itämeressäkin.

Osa jään alla elävistä levistä on nk. miksotrofeja, eli voivat yhteyttämisen lisäksi hankkia energiaa ja ravinteita kasvuunsa syömällä esim. bakteereja. Jään alla ja keväällä vedessä esiintyvät levät ovat sopeutuneet elämään kylmässä vedessä, missä myös jäiden sulamisen jälkeen on tyypillisesti runsaasti kasvuravinteita.

Kesän levätilanteeseen jäänalaiset yhteisöt ja kevätkukintalajit eivät suoraan vaikuta, mutta epäsuorasti niillä voi olla merkitystä, jos esimerkiksi kevätkukinta on runsas ja sen muodostaneet levät vajoavat vesistön pohjalle vieden mukanaan sitomansa ravinteet, mikä vaikuttaa kesän ravinteiden saatavuuden kerrostuneissa järvissä.

Lahden Vesijärvellä on eräinä lopputalvina/alkukeväinä raportoitu jään alta mm. Microcystis-sinilevän kukintoja heti jään alla. Tällaisesta havainnosta kannattaa raportoida paikalliselle ELY-keskukselle. Vesijärven talven kasviplanktonista on valmistumassa väitöskirja, joka valmistuu toukokuussa.

Matti Lindholm, ylläpitäjä, SYKE (keskustelu)27. maaliskuuta 2015 kello 14.58
 

Huoltokatko 28.5.-30.5.2014

Järviwikissä alkaa huoltokatko keskiviikkona 28.5. klo 22. Huoltokatkon aikana palvelua voi pääsääntöisesti selata normaalisti, mutta sisällöntuotanto on estetty. Huoltokatko kestää todennäköisesti perjantai 30.5. aamupäivään asti.

Järviwikin palvelinympäristö ja ohjelmisto päivitetään huoltokatkon aikana.

Matti Lindholm, ylläpitäjä, SYKE28. toukokuuta 2014 kello 09.41

Näkösyvyyden mittaus talvella

Uusi käyttäjä kokeilee palstaa kysymysten muodossa:

Miten mitataan näkösyvyys talvella jäältä niin, että tulos on edes jollain tavalla vertailukelpoinen aurinkoisina kesäpäivinä tehtyjen mittausten kanssa? Vai onko valoisuuden merkitys kuitenkin tässä tapauksessa vähäinen?

Ilkka6. kesäkuuta 2013 kello 07.48

Jääpeitteisen kauden näkösyvyyshavainnot eivät ole suoraan vertailukelpoisia avovesikauden havaintojen kanssa, koska jää ja sen päällä oleva lumi estävät osittain valon pääsyä veteen ja valon määräkin on pienempi. Jäältä, kairausreiän kautta näkösyvyyttä mitattaessa kannattaa poistaa esim metrin säteeltä lumipeite, jolloin lumipeitteen paksuus ja sen laatu ei merkittävästi vaikuta mittaustulokseen. Secchi-levyn näkyvyyttä kannattaa myös katsoa hyvin läheltä veden pintaa sivustoja peittäen, jotta veden pinnan heijastumat eivät vääristä tulosta. Talviset näkösyvyyshavainnot onnistuvat parhaiten kevättalvella maalis-huhtikuussa, jolloin valoakin on jo tarjolla riittävästi."

Silvokimmo7. kesäkuuta 2013 kello 13.46
 

Pisteiden keruu luonnosta - satelliittipaikantimet

Onko kenelläkään ajatuksia hyvistä paikantimista? Mitä sellaisia voisi ajatella sateiseen ja utuiseen luontokäyttöön?

Matkapuhelinten aGPS-paikantimet eivät taida olla yhtä tarkkoja kuin varsinaiset GPS:t WAAS-korjauksella tuonne kolmeen metriin.

Yleensä paikantimet, mm. Garmin, käyttävät GPX:ää, Google KML:ää tai siitä tiivistettyä KMZ:aa sekä Nokia omaa LME :ä. Muunnoksissa on melkoisena apuna maksuton http://www.gpsbabel.org

Nokian kartat, http://maps.nokia.com , jotka ovat maksuttomassa jakelussa niin kuin http://maps.google.com , on se hyvä puoli, että kartat voi etukäteen ladata matkapuhelimelle, joilloin ulkomailla, jossa pitää maksaa verkkovierailusta, ei karttaa tarvitse jatkuvasti ladata puhelimeen ulkomailla. Heikkoa Nokian kartoissa on se, että ne ovat luontokäyttöön melko vähän hyödylliset, koska niistä saattaa jopa puuttua peräti kymmenen hehtaarin kokoisia järviä, esimerkiksi Vähä-Tiilijärvi ja Keski-Tiilijärvi. Periaatteena voisi pitää sitä, että verkkovierailuhinnoin edullisinta ulkomailla on ajaa paikalle Nokian kartoilla ja löytää kohde Googlen kartoilla löytämällä niillä tarkemmin perille. Näin datamäärä, joka verkkovierailusta maksetaan Googlen aineiston siirtämiseen on mahdollisimman vähäinen.

Luontoraportoinnissa olisi hyvä, jos olisi GPS-pisteet niin olisi yksiselitteisesti määritelty, missä on havaintoja tehty ja hyvälle havaintopaikalle voi ennättää myöhemmin joku muu tai jotkut muutkin asiasta kiinnostuneet.

Incendium16. heinäkuuta 2012 kello 17.30

Jos mahdollista niin odottaisin kommentteja lähinnä seuraavista laitteista:

Miten tarkkoja laitteet ovat aGPS:n kanssa verrattuna oikeisiin varsinaisiin maasto- ja luontopaikantimiin?

Edelliseen liittyen sitten lisäksi olisi kiinnostunut kokemuksista

Incendium18. heinäkuuta 2012 kello 04.23