Keurusselkä - Ukonselkä (yhd.)

Loikkaa: valikkoon, hakuun









577 209 000 m³
0,577 km³
577 209 000 000 l




Keurusselkä, Ukonselkä on iso järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Keski-Suomen ja Pirkanmaan maakunnissa ja kuuluu Keski-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Keurusselkä, Ukonselkä
Järvinumero: 35.621.1.001, 35.622.1.001
Vesistöalue: Keurusselän lähialue (35.621), Ukonselän lähialue (35.622)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 11 822,4 ha
Syvyys: 40,99 m
Keskisyvyys: 4,88 m
Tilavuus: 577 209 000 m³0,577 km³
577 209 000 000 l

Rantaviiva: 606,819 km
Korkeustaso: 105,5 m

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

9 lokakuu 2018 20:02:00
+8 °C
Liukonlahti

25 syyskuu 2018 14:43:00
Ei levää
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka (Lapinsalmen uimala)

19 syyskuu 2018 10:14:00
Ei levää
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka (Lapinsalmen uimala)

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vesistöennusteet
Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Ankerias, Hauki, Jokirapu, Kuore, Muikku, Suutari ja Säyne (kala)

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Kuvat

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde


Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Keurusselkä-Ukonselkä on Keuruun reitin keskusjärvi Kokemäenjoen valuma-alueella Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakunnissa. Sen pinta-ala on 118,2 km² ja se on Suomen 40. suurin järvi. Keskisyvyys on 4,9 metriä ja suurin syvyys 41 metriä.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 1647 km² ja järvisyys 11,7 %. Suurin järveen laskeva vesistö on Tarhianjoen alue, 534 km².

Suurimpia saaria ovat tieyhteyden päässä olevat Lehtosaari ja Hevossaari sekä vailla tieyhteyttä olevat Keurussaari (84 ha), Iso Riihisaari (81 ha) ja Kasilansaari (80 ha).

Keurusselän vesistö on Suomen kenties suurimman törmäyskraatterin alueella.

Vedenkorkeus ja virtaama

Keurusselän vedenkorkeutta säädellään Mäntän voimalaitoksella Vaasan kuvernööriviraston 14.11.1892 ja Hämeen läänin maaherran 10.10.1934 antamien lupien perusteella. Juoksutusluvissa Keurusselän vedenkorkeus on sidottu alapuolisen Kuoreveden vedenkorkeuksiin. Kuoreveden vedenkorkeuksiin eivät vaikuta mitkään rakenteet, joten sekä Keurusselän että Kuoreveden vedenkorkeudet noudattavat luonnonmukaista vaihtelua eli purkautumiskäyrä on luonnonmukainen.

Vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä Mäntän yläpuoliselta asteikolta vuodesta 1911 lähtien. Keskivedenkorkeus on ollut N60+105,51 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 97 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+106,83 m (kesäkuussa 1988) ja alin N60+104,84 m (maaliskuussa 1942), joten äärivaihtelu on ollut 199 cm. Kolhon asteikolla tehtiin havaintoja vuosina 1897–1998; siellä kesäkuun 1899 ylin lukema oli 25 cm suurempi kuin vuoden 1988 maksimi. Näin ollen 'valapaton tulvan' huippu oli myös Keurusselällä ennätyksellinen.

Ukonselän ja Keurusselän välinen yhteys Kolhossa on kapea, mutta järvet ovat samassa tasossa. Keurusselkä laskee Rusinselän eteläpäästä Koskelanlammen ja Mäntänkoskien kautta Melasjärven Mäntänlahteen. Melasjärvi on Kuoreveden pohjoisosa, siitä vedet virtaavat edelleen Melaskosken kautta Väliveteen, Keskikosken kautta Kotaselkään ja Vilppulankoskien kautta Ruoveden Hongonselkään.

Virtaamahavaintoja on SYKEn rekisterissä Vilppulankoskesta (valuma-alue 2028 km²) vuodesta 1961 alkaen. Keskivirtaama on ollut 20 m3/s, keskiylivirtaama 46 m3/s ja keskialivirtaama 8,5 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 100 m3/s (kesäkuussa 1988) ja 5 m3/s (maaliskuussa 2003).

Jäähavainnot

Keurusselän jäätymistä ja jäänlähtöä havaittiin Kolhossa 1896–1998. Varhaisin jäätyminen on ollut 30. lokakuuta vuonna 1912, myöhäisin 28. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 18. huhtikuuta 1921 ja 31. toukokuuta 1909.

Jäähavainnot

Keurusselän jäätymistä ja jäänlähtöä havaittiin Kolhossa 1896–1998. Varhaisin jäätyminen on ollut 30. lokakuuta vuonna 1912, myöhäisin 28. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 18. huhtikuuta 1921 ja 31. toukokuuta 1909.

Nykytila ja suojelu

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla