Pihlajavesi (Saimaa) (04.121.1.001)

Loikkaa: valikkoon, hakuun








8 076 440 000 m³
8,076 km³
8 076 440 000 000 l

Pihlajavesi on iso järvi Vuoksi (04) -päävesistössä. Se sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa ja kuuluu Etelä-Savon ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Pihlajavesi
Järvinumero: 04.121.1.001
Vesistöalue: Pihlajaveden alue (04.121)
Päävesistö: Vuoksi (04)

Perustiedot

Pinta-ala: 71 258,5 ha
Syvyys: 72 m
Keskisyvyys: 11,33 m
Tilavuus: 8 076 440 000 m³8,076 km³
8 076 440 000 000 l

Rantaviiva: 3 628,65 km
Korkeustaso: 75,7 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Savonlinna
Maakunta: Etelä-Savon maakunta
ELY-keskus: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

22 lokakuu 2018 23:08:00
Ei levää
Iitlahti

12 lokakuu 2018 20:38:00
Hieman levää
Iitlahti

28 heinäkuu 2018 19:57:00
Ei levää
Uitinsalmi

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vesistöennusteet
Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Harjus, Hauki, Härkäsimppu, Jokirapu, Järvilohi, Kuore, Muikku, Nieriä, Säyne (kala) ja Täplärapu

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Kuvat

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde


Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Pihlajavesi on Vuoksen vesistön järvi Etelä-Savon maakunnassa. Järven ala on 713 km², Suomen järvien pinta-alatilastossa se on sijalla 6. Keskisyvyys on 11,3 m ja suurin syvyys 72 m.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 55 092 km², josta vettä 18,5 %. Pääosan valuma-alueesta muodostaa Savonlinnan yläpuolinen Vuoksen vesistö, 50 576 km², josta vettä 17,5 %. Puruveden alue on järvi mukaan lukien 1017 km², josta vettä 35,0 %. Pihlajaveden lähivaluma-alueista suurin on Kyrsyänjärven-Tuusjärven alue (815 km²), joka laskee Uitonvirtaa pitkin Sulkavan taajaman läpi.

Pihlajaveden alarajana on Puumalansalmi, 'Suomen Gibraltar'. Laskennallinen keskivirtaama salmessa on 530 m3/s.

Pihlajavesi on osa ns. Suur-Saimaata.

Pihlajaveden saaret

Pihlajavedessä on peräti 4159 saarta, joiden yhteispinta-ala on 60250 ha eli lähes yhtä suuri kuin järven vesiala. Yli sadan hehtaarin saaria on 45.

Nimi ala (ha) sijoitus
Partalansaari 16818 3
Viljakansaari 11335 4
Moinsalmensaari 5573 7
Pellossalo 1620 30
Kongonsaari 1447 32
Ahvionsaari 1243 38
Tuohisaari 1189 42
Vaahersalo 966 58
Laukansaari 908 62
Kokonsaari 743 80
Ritosaari 723 84
Iisalo 685 93
Kesamonsaari 636 99
Liistonsaari 632 100

Vedenkorkeus

Pihlajaveden vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1912 alkaen. Havainnot puuttuvat kokonaan vuodelta 1918. SYKEn vedenkorkeusasteikko sijaitsee Savonlinnassa (YKJ 6862750, 3597744). Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut N60+75,86 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 73 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 77,66 m (heinäkuulta1924), alin N60+ 74,48 m (huhtikuulta 1942), joten äärivaihtelu on ollut 318 cm.

Jäähavainnot

Jäätymistä ja jäänlähtöä on havainnoitu talvesta 1911–1912 alkaen. Havainnoissa on aukot vuosina 1943–1946 ja 1999–2008. Havaintopaikka sijaitsee Savonlinnassa Pihlajaniemellä. Varhaisin jäätyminen on ollut 3. marraskuuta vuonna 1941, myöhäisin 27. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 16. huhtikuuta 2010 ja 25. toukokuuta 1912.

Jäänpaksuuden havaintoja on rekisterissä jaksolta 1961–1999. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 56 cm, koko jakson ennätyspaksuus 71 cm maaliskuulta 1966.

Nykytila ja suojelu

Pihlajaveden nykytila on käyttökelpoisuusluokituksen mukaan erinomainen. Kuten kaikkien muidenkin järvien, Pihlajavedenkin sameus riippuu paljolti sademääristä ja valuma-alueista. Sen vesi on kirkasta ja niukkahumuksista sekä kasvillisuusluokaltaan karua vaikkakin jotkin saarten ympärillä olevat alueet ovat luokkaa lievästi rehevä. Pihlajaveden happipitoisuus on melko korkea.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Pihlajaveden ravinnepitoisuudet ja happipitoisuus ovat oivallisia saimaannorpalle, siialle, taimenelle ja muikulle.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Suurimmat asutusalueet Pihlajaveden lähettyvillä ovat Savonlinna ja Punkaharju joiden jätevedet ja kaatopaikkojen suotovedet menevät Pihlajaveteen.

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla