Suur-Saimaa

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suur-Saimaa on usean toistensa yhteydessä olevien samapintaisten järvien muodostama suurjärvi. Sen yhteenlaskettu pinta-ala on 427 946,37 ha427 946,37 ha ja suurin syvyys 85,81 m.

Ladataan karttaa...

Osajärvet

Suur-Saimaa

Sisä-Suomelle tyypillisissä reittivesistoissä ei aina ole selvää, missä järvi loppuu ja toinen alkaa. Onko Suur-Saimaa yksi ainoa järvi, Joensuusta ja Varkaudesta Imatralle ulottuva suurjärvi?

Jos vedenpinta on monialtaisen vesialueen eri osissa samassa tasossa, voidaan altaikkoa pitää yhtenä järvenä. Altaikon vesitasetta ja eräitä muita ominaisuuksia tarkasteltaessa tämä on luontevin tulkinta. Joensuun ja Imatran välisellä 240-kilometrisellä vesitiellä Suur-Saimaan pinta alenee keskimäärin vain 11 senttiä. Varkaudesta Imatralle alenema on samaa suuruusluokkaa. Koska alenema lisäksi jakautuu lukuisten kapeikoiden kesken, on perusteltua pitää Suur-Saimaata yhtenä järvenä.

Suur-Saimaan eri altaiden syvyyssuhteet, jää- ja lämpöolot sekä vedenvaihto ovat erilaiset. Myös niiden veden laatu, biologia ja kalasto eroavat melko selvästi. Näiden tekijöiden kannalta Suur-Saimaa muodostuukin monista järvistä, joilla kullakin on omat erityispiirteensä.

Kun Suomen järvien lukumäärä 1980-luvun puolivälissä laskettiin, noudatettiin tulkintaa, jonka mukaan 'riittävän kapea salmiyhteys' muodostaa järvien rajan. Tämän tulkinnan mukaan monet Sisä-Suomen suurjärvet jakautuivat pienempiin osiin. Suur-Saimaasta syntyi tällöin peräti 18 järveä, joista seitsemän on yli sadan neliökilometrin laajuisia. Järviwikissä osa näistä järvistä on taas yhdistetty, jolloin täällä Suur-Saimaan muodostuu yhdeksästä eri järvestä.

Yhdeksi järveksi tulkittu Suur-Saimaa on Euroopan järvien pinta-alatilastossa neljännellä ja koko maailman tilastossa 43. sijalla.

Mantereen ja saarten rantaviivaa sokkeloisella Suur-Saimaalla on peräti 14 850 kilometriä. Tämä on yli kaksinkertainen määrä verrattuna maailman laajimpaan järveen, Kaspianmereen. Saaria on Suur-Saimaassa 13 710. Määrän luulisi riittävän ykköstilalle maailmassa, mutta näin ei ole asianlaita. Kanadan Woods-järvessä saaria on peräti 14 742.

Nimistön kirjavuutta

Paikallisessa käytännössä, kirjallisuudessa sekä myös eräissä kartoissa on Saimaan eteläosista käytetty nimeä Suur-Saimaa ja Pien-Saimaa. Suur-Saimaa on rajattu tällöin koskemaan joko Lappeenrannasta ja Imatralta Kyläniemen kohdalle tai Taipalsaaren, Joutsenon, Ruokolahden ja Puumalan (osin entisten) kuntien alueella olevaa vesialuetta.

Pien-Saimaa on Suur-Saimaasta erottuva suojainen Saimaan osa, joka lännessä rajoittuu Savitaipaleeseen ja pohjoisessa Toiseen Salpausselkään.

Etelä-Saimaalla tarkoitetaan vesialuetta Puumalansalmesta etelään.

Ylä-Saimaa on myös usein käytetty Saimaan rajaus, jolla tarkoitetaan joko Saimaan Savonlinnan pohjoispuolisia osia tai Suur-Saimaan Kyläniemen kohdilta Puumalaan ulottuvaa vesialuetta.

Puhekielessä Saimaa-nimeä käytetään myös yleisnimenä, jolloin se saattaa tarkoittaa mitä tahansa järven osa-aluetta.

Maantieteilijä ja runoilija Aaro Hellaakoski käytti myös nimeä Suursaimaa (näin kirjoitettuna); tällä hän tarkoitti Itä-Suomen muinaista jääjärveä, joka syntyi noin 6000 vuotta sitten. Hellaakoskea häiritsi Saimaa-nimen kirjava käyttö ja erilaiset rajaukset. Vuonna 1933 hän teki nimiehdotuksen, jonka mukaan tämä 76 metriä merenpinnan yläpuolella olevaa yhtenäinen allasjoukko saisi nimen Satanen. Suurimmat altaat ovat viidessä eri osassa, joiden nimet olisivat Koillissatanen, Luoteissatanen, Itäsatanen, Keskisatanen ja Eteläsatanen. Hellaakoski käytti myös Saimaa nimeä; Eteläsataseen sisältyi neljä eri Saimaata: Selkäsaimaa, Saarisaimaa, Pieni Saimaa ja Iso Saimaa. Näistä nimistä Iso Saimaa on jäänyt sekä puhe- että kirjakieleen näihin päiviin asti, mutta tarkoittamaan koko Saimaata.

Voisiko tämä asia enää selkeämpi olla?