Yli-Kitka (73.025.1.001)

Loikkaa: valikkoon, hakuun








1 562 710 000 m³
1,563 km³
1 562 710 000 000 l

<Jw-Järvi-ingressi-txt-uusi>

<Jw-Järvi>

<Jw-Nimi>: Yli-Kitka
<Jw-Järvinumero>: 73.025.1.001
<Jw-Vesistöalue>: Yli-Kitkan alue (73.025)
<Jw-Päävesistö>: Koutajoki (73)

<Jw-Perustiedot>

<Jw-Pinta-ala>: 23 731 ha
<Jw-Syvyys>: 41,2 m
<Jw-Keskisyvyys>: 6,59 m
<Jw-Tilavuus>: 1 562 710 000 m³1,563 km³
1 562 710 000 000 l

<Jw-Rantaviiva>: 623,24 km
<Jw-Korkeustaso>: 240,4 m

<Jw-Hallinnolliset alueet>

<Jw-Kunta>: Posio, Kuusamo
<Jw-Maakunta>: Lapin maakunta, Pohjois-Pohjanmaan maakunta
<Jw-ELY-keskus>: Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
<Jw-Vesienhoitoalue>: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

<Jw-Tiedot tietojärjestelmästä-txt>

<Jw-Keskustelut>
<Jw-Uusimmat havainnot>

6 lokakuu 2019 09:00:00

[[Joiltain kyselyn hakasuluilta "<nowiki>[[</nowiki>" puuttuu sulkevat hakasulut "]]".|Joiltain kyselyn hakasuluilta "<nowiki>[[</nowiki>" puuttuu sulkevat hakasulut "]]".]]

36px

4 lokakuu 2019 15:30:00

[[Joiltain kyselyn hakasuluilta "<nowiki>[[</nowiki>" puuttuu sulkevat hakasulut "]]".|Joiltain kyselyn hakasuluilta "<nowiki>[[</nowiki>" puuttuu sulkevat hakasulut "]]".]]

36px

24 syyskuu 2019 16:00:00

[[Joiltain kyselyn hakasuluilta "<nowiki>[[</nowiki>" puuttuu sulkevat hakasulut "]]".|Joiltain kyselyn hakasuluilta "<nowiki>[[</nowiki>" puuttuu sulkevat hakasulut "]]".]]

36px

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

<Jw-Vesistöennusteet>

<Jw-Vesistöennusteet-default>

<Jw-Kalat>

<Jw-Kala-atlas>:
Ahven, Harjus, Hauki, Muikku ja Säyne (kala)

<Jw-Tarkemmat tiedot>: Pm kala1 21x21.png

<Jw-Käyttäjien havainnot>:
<Jw-Ei kalahavaintoja-txt>

<Jw-Kuvat>

Pm leg 17x21.png <Jw-Käyttäjä>
Pm leg kokenut 17x21.png <Jw-Kokenut käyttäjä>
Pm leg asiantuntija 17x21.png <Jw-Asiantuntija>
Pm leg viranomainen 17x21.png <Jw-Viranomainen>

Pm tapahtuma 17x21.png <Jw-Tapahtuma>
Pm havaintopaikka 17x21.png <Jw-Havaintopaikka>
Pm valokuva 17x21.png <Jw-Valokuva>
Pm kohde 17x21.png <Jw-Muu kohde>

<Jw-Voit lisätä kun-txt>

Järven erityispiirteet

Yli-Kitka sijaitsee Koutajoen vesistössä, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakunnissa. Sen pinta-ala on 237 km² ja se on Suomen 17. suurin järvi. Se muodostaa Ala-Kitkan kanssa lähes samassa tasossa olevan 286 neliökilometrin kokoisen altaikon, Kitkajärvet, joka sijoittuu tasapintaisten suurjärvien tilastossa sijalle 14.

Valuma-alue on järvi mukaan lukien 1409 km² ja järvisyys 22,2 %. Suurimmat Yli-Kitkaan laskevat vesistöt ovat Posiojärven alue (240 km²) ja Naatikkajoki (166 km²). Yli-Kitkan suurin syvyys on 41 m ja keskisyvyys 6,6 m.

Mourusalmi jakaa Yli-Kitkan kahteen altaaseen. Eteläisen altaan suurimmat selät ovat Luonselkä ja Turjanselkä, pohjoisen Isoselkä, Vasikkaselkä ja Tolvanselkä.

Yli-Kitkassa on 372 saarta, joista suurin on Porosaari (458 ha). Sinne on tieyhteys, toiseksi suurin saari, Lososaari (299 ha) on vailla tieyhteyttä, samoin Suonnansaari (32 ha), jossa muuan hydrologi söi elämänsä maistuvinta kalakeittoa vuonna 1987 kirjailija Reino Rinteen vieraana.

Vedenkorkeus ja virtaama

Yli-Kitkan vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vain vuosilta 1987–1993, mittauspaikkana Honkasalmi. Keskivedenkorkeus oli tämän jakson aikana N60+ 240,42 m. Ala-Kitkasta vedenkorkeuksia on vuodesta 1928 lähtien; siellä vastaavan jakson keskivesi oli 29 mm alempi kuin Yli-Kitkassa. Näin ollen Ala-Kitkan vedenkorkeuden tunnuslukuja voidaan melko hyvin soveltaa myös Yli-Kitkalle. Ala-Kitkan keskivesi jaksolla 1928–2010 oli N60+240,31 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu vain 55 cm. Koko jakson ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 240,98 m (kesäkuussa 1998) ja alin N60+ 239,73 m (maaliskuussa 1942), joten äärivaihtelu on ollut 125 cm.

Virtaamahavaintoja on Ala-Kitkan alapuolelta, Kitkajoen Käylästä (valuma-alue 1706 km²) vuodesta 1971 alkaen. Keskivirtaama on ollut 20 m3/s, keskiylivirtaama 32 m3/s ja keskialivirtaama 11 m3/s. Virtaaman vuotuinen vaihtelu on korkean järvisyyden takia siis melko pieni. Äärivirtaamat ovat olleet 44 m3/s (kesäkuussa 1989) ja 7,6 m3/s (maaliskuussa 1991).

Nykytila ja suojelu

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Viime jääkauden jälkeen Kitkan vesistö laski länteen Livojärven kautta nykyisen Iijoen vesistöön. Kitkajärvien vedenpintaa laskettiin vuosina 1840-42 ja 1866-72 yhteensä noin kaksi metriä, jotta rannoille saatiin karjan rehua tuottavia luonnonniittyjä.

Kitkajärviä yritettiin myös kääntää laskemaan Iijoen vesistöön 1861, mutta tästä luovuttiin. Tämä hanke nousi uudestaan esille Kuusamon vesien rakennussuunnitelmien yhteydessä 1940-luvulla.

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla