Suvasvesi (04.273.1.001)

Loikkaa: valikkoon, hakuun








2 429 290 000 m³
2,429 km³
2 429 290 000 000 l

Suvasvesi on iso järvi Vuoksi (04) -päävesistössä. Se sijaitsee Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakunnissa ja kuuluu Pohjois-Savon ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Suvasvesi
Järvinumero: 04.273.1.001
Vesistöalue: Suvasveden alue (04.273)
Päävesistö: Vuoksi (04)

Perustiedot

Pinta-ala: 23 357,7 ha
Syvyys: 90 m
Keskisyvyys: 10,4 m
Tilavuus: 2 429 290 000 m³2,429 km³
2 429 290 000 000 l

Rantaviiva: 1 097,96 km
Korkeustaso: 81,8 m

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

Tälle järvelle ei ole tuoreita (< 2 vko) havaintoja

Vesistöennusteet

Tälle järvelle ei ole saatavilla vesistöennusteita

Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Harjus, Hauki, Härkäsimppu, Jokirapu, Järvilohi, Kuore, Muikku, Nieriä, Siika, Säyne (kala) ja Toutain

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Kuvat

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde

Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Suvasvesi on Kallaveden reittiin kuuluva kraatterijärvi Pohjois-Savon- ja Etelä-Savon maakunnissa. Järven pinta-ala on 233,6 km2 ja se on Suomen 18. suurin järvi. Keskisyvyys on 10,4 m ja suurin syvyys, Kukkarinselällä, peräti 90 m. Edellä Suomen järvien syvyystilastossa ovat vain Päijänne (95 m) ja Inarijärvi (92 m).

Suvasvesi kuuluu Kallaveden ja eräiden muiden järvien kanssa samassa 82 metrin tasossa olevien altaiden muodostamaan Iso-Kallaan. Kun Suomen järvitilastossa tulkitaan kukin tasapintainen altaikko yhdeksi suurjärveksi, Iso-Kalla on Suomen neljänneksi suurin järvi.

Nimi Pinta-ala (km2)
Kallavesi 478,1
Suvasvesi 233,6
Juurusvesi - Akonvesi 156,9
Riistavesi 23,2
Varisvesi 7,8
Iso-Jälä 7,3
yhteensä 906,9

Suvasvesi on yksi Suomen kraatterijärvistä. Se on niiden joukossa ainutlaatuinen, sillä sen alueella on kaksi erillstä törmäyskraatteria: Kukkarinselkä (Suvasvesi-N) ja Haapaselkä (Suvasvesi-S).

Kukkarinselältä löytyi meteoriittitörmäyksessä syntyviä pirstekartioita, joka teki siitä Suomen kuudennen tunnetun törmäyskraatterin. Kraatterin iäksi arvioidaan 85 miljoonaa vuotta. Kraatteri on noin 3,5 kilometriä halkaisijaltaan. Kukkarinselältä löytyykin kohta, jonka syvyys on 90 metriä.

Haapaselän törmäyskraatterin iäksi arvioidaan vähintään 710 miljoonaa vuotta. Haapaselän kraatteri on samankokoinen kuin Kukkarinselän kraatteri. Haapaselän kraatterin arveltiin liittyvän Suvasveden pohjoiseen kraatteriin, mikä olisi tehnyt Suvasveden rakenteesta erittäin harvinaisen kaksoistörmäyskraatterin. Uusimman tutkimuksen mukaan kyseessä on kuitenkin kaksi erillistä meteoriittitörmäystä.[1][2]

Suvasvedessä on noin 700 saarta, suurimpia ovat Mustasalo (1 080 ha, Suomen järvisaarten suuruustilastossa sijalla 47), Vuorisalo (843 ha, sijalla 69), Pouhansaari (451 ha) ja Tuohisalo (387 ha). Suomen suurin saari, Soisalo (163 907 ha) rajautuu kuuden muun järven ohella Suvasveteen.

Kallaveden vesistä osa virtaa Vehmersalmen kautta Suvasveteen, joka puolestaan laskee Varisveteen ja edelleen Karvionkosken ja -kanavan kautta Kermajärveen.

Suvasveden lähivaluma-alue on järvi mukaan luettuna 1 214 km2, josta vettä on 28 %. Kallaveden (bifurkaatio) valuma-alueesta kuuluu Karvion ja Konnuksen keskivirtaamasuhteen mukaan Suvasveden alueeseen 4 720 km2.

Vedenkorkeus ja virtaama

Vedenkorkeuksia on mitattu Karvion yläasteikolla Varisvedellä vuodesta 1897 lähtien. Keskivedenkorkeus on ollut NN+81,50 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu on ollut 86 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+82,71 m (elokuussa 1899) ja alin NN+80,74 m (huhtikuussa 1902), joten äärivaihtelu on ollut 197 cm.

Lähtövirtaamia on SYKEn rekisterissä Karviosta vuodesta 1911 lähtien. On huomattava, että näissä ovat mukana Varisveteen laskevan Juojärven reitin (2 074 km2) vedet. Keskivirtaama on ollut 50 m3/s, keskiylivirtaama 96 m3/s ja keskialivirtaama 27 m3/s. Äärivirtaamat olivat 172 m3/s (kesäkuussa 1924) ja 9,4 m3/s (huhtikuussa 1942). Suvasveden laskennallinen lähtövirtaama Varisveteen on keskimäärin noin 37 m3/s.

Säännöstely

Suvasvesi on likimain Kallaveden tasossa, joten Kallaveden säännöstely vaikuttaa sen vedenkorkeuksiin ja virtaamiin. Lisätietoa Kallaveden tasosssa olevien järvien säännöstelystä löydät Kallaveden säännöstelysivulta.

Nykytila ja suojelu

Suvasvesi luokitellaan karuksi, kirkasvetiseksi ja vähähumuksiseksi järveksi, jonka veden viipymä on pitkä. Suvasveden ekologinen tila on pääasiassa pysynyt erinomaisena. Nykyisin hajakuormituksen epäedullinen vaikutus alueeseen on vähentynyt. Suvasveden lahtivedet ovat kuitenkin paikoitellen rehevöityneet.

Suvasveden saaristo on Pohjois-Savon erityiskohteeksi valittu Natura-alue selkävesilinnuston vuoksi. Lisäksi alue on luonnontilaisuutensa ja laajuutensa vuoksi Pohjois-Savon maakunnan arvokkaimpia vesistöjä. (Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2010)

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Suvasvedellä on suuri kalataloudellinen merkitys ja siellä esiintyykin muun muassa ahven, hauki ja muikku. Näiden kannat ovat runsastuneet.

Suvasveden saaristoissa esiintyy muun muassa kuikka, kalasääski, kurki ja selkälokki. Uudistulokkaana on tavattu merimetsoa. Lisäksi alueen nisäkäslajistoon kuuluu muun muassa saukko.[3]

Suvasveden rannat ovat pääosin karuja ja kasvillisuusvyöhykkeet pienialaisia. Saaristojen alue koostuu neljästä erillisestä osasta, jotka yhdessä muodostavat arvokkaan kokonaisuuden. Saaristojen alueen kallioperä on graniittia ja migmatiittia. Moreeni on yleisin maalaji. Suvasveden alueella on paljon silokalliorantoja.

Kalliometsien runsaus suuria saaria lukuunottamatta, on leimaa antava piirre alueen metsäkasvillisuudesta. Suurin osa alueen metsistä on kanervatyyppisiä kuivia kankaita.[3]

Asutus ja vesistön käyttötavat

Suvasvesi on Pohjois-Savon parhaita lohikalavesiä ja lisäksi seutu on asutushistoriallisesti, sekä maisemaltaan kaunis ja merkittävä. Suvasveden eteläpää kuuluu Natura-alueeseen, joten asutusta siellä on vähän.

Vuosina 1895–1906 Suvasvedestä kanavoitiin Heinäveden reitti Kermajärvelle ja Joutenveteen ja siitä vuosina 1911–1916 Juojärvelle. Heinäveden reitillä oli suuri merkitys 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Vuoksen vesistön laajassa kanavaverkostossa. Heinäveden reitillä on pitkät perinteet myös matkustajaliikenteessä ja tukinuitossa. 1900-luvun alussa Heinäveden reittiä on mainostettu jopa ranskankielisin julistein. Teiden lisäännyttyä 1950-luvulla, reitti siirtyi kuljettamaan lähinnä turisteja. Nykyisin Heinäveden reitti on Suomen suosituimpia vesireittejä ainutlaatuisuutensa vuoksi ja se kuuluukin valtakunnallisesti suojeltuihin kulttuuriympäristöihin.[4]

Suvasveden alueesta voi nauttia monin eri tavoin, kuten opastetuilla melontaretkillä.

Tarut ja tositarinat

Muinainen Itämeri ulottui Suvasveden altaaseen mannerjäätikön perääntyessä. Suvasvesi kuroutui Itämerestä noin 9 500 vuotta siten Ancylus-vaiheen aikana.[5]

Suvasvesi ja Suvasveden Einesalo -saari on tunnettu kirjailija Martti Merenmaan työskentelypaikkana ja Einesalo esiintyy myös hänen tuotannossaan.[6]

Aiheesta muualla

  1. Arponen, Taneli: Suvasvedellä sittenkin kaksi törmäystä: paineaalto olisi laittanut Kuopion matalaksi 3.3.2016 Savon Sanomat
  2. Lötjönen, Veikko: Suvasveden Kukkarin syvänne kertoi itsestään, mutta vain harvat ymmärsivät sitä 30.4.1994 Savon Sanomat
  3. 3,0 3,1 Suvasveden saaristot ympäristo.fi
  4. Heinäveden reitti fi.wikipedia.org
  5. Sisä-Suomen suurjärvi fi.wikipedia.org
  6. Suvasvesi fi.wikipedia.org